Hankkeen tavoitteena on saada mökkiläiset ymmärtämään vieraspetojen haitallinen vaikutus alkuperäiselle kotimaiselle linnustolle ja näkemään oma tärkeä roolinsa vieraspetokantojen kurissa pitämisessä sekä erityisesti vesilintukantojen parantamisessa. Ymmärrys ja tieto on tärkeää, jotta pienpetoja saadaan vähennettyä.

Minkin ja supikoiran pyynti ei edellytä metsästäjätutkintoa

Metsästyslainsäädäntö muuttui ja vieraslajilaki sekä -asetus säädettiin vuonna 2019 niin, että minkin ja supikoiran pyynti ei enää edellytä suoritettua metsästäjätutkintoa eikä maksettua riistanhoitomaksua. Pyyntiin tulee kuitenkin olla maanomistajan tai metsästysoikeuden haltijan lupa, ja pyynti tulee tapahtua eettisesti. Päivittyneen lainsäädännön myötä minkin ja supikoiran pyynnissä voidaan hyödyntää myös mökkiläisiä. Hankkeessa valmistellaan sähköistä ja painettua koulutus- ja neuvonta-aineistoa. Tarkoituksena on toisaalta saada mökkiläiset myös pyytämään apua paikallisilta metsästysseuroilta erityisesti supikoiran pyynnissä. Supikoiran pyyntiloukut pyytävät supikoiran elävänä.

Hankkeessa luodaan maakunnalliset ja paikalliset verkostot avun löytämiseen loukkujen sijoittamiseksi ja pyynnin järjestämiseksi. Hankkeessa luodaan myös paikallisille metsästysseuroille ja alueen metsästäjille valmiudet tarjota apua mökkiläisille minkkien ja supikoirien pyytämiseen.

Pohjois-Karjalan piirin yhteyshenkilöt: Markus Jurvanen, maketinhotmail.com ja Sirpa Niiranen sirpa.niiranenmetsastajaliitto.fi

Mökkiläiset pienpetopyyntiin

Piirin kultaisen ansiomerkin saivat Jyrki Varis, Pentti Särkkä, Hilkka Honkanen ja Martti Väistö.
Piirin hopeisen ansiomerkin saivat Tapio Kiiskinen, Ari Hassinen, Minna Suomalainen, Kalle Kakkonen, Jouko Ignatius ja Petri Karjalainen. 
He kaikki ovat tehneet ansiokasta työtä vuosien ajan Piirin ampumakilpailujen hyväksi, sekä menestyneet itse kilpailuissa.

Vuoden 2023 Metsaästysampujaksi oli Kilpailutoimikunta valinnut Minna Suomalaisen ja Nuoreksi ampujaksi Anni Saarelaisen.

Piiri halusi myös muistaa nuorten ampujien valmentajia, Kalle Kakkosta ja Jouko Ignatiusta. He ovat tehneet hyvää valmennustyötä nuorten kilpa-ampujien menestykselle.

Kiitos kaikille puhujille sekä paikalle tulleille. Paikalla yli 100 henkeä.

Hyvää joulun odotusta piirin jäsenille ja muille eränkäynnistä nauttiville!

Erätulien äärelle kokoonnutaan keskustelemaan ajankohtaisista asioista ja palkitsemaan ansioituneita eränkävijöitä. Vuonna 1980 valittiin ensimmäisen kerran vuoden erämies, jolloin palkittiin Heimo Rautava.  Myöhemmin palkittavien joukkoon lisättiin vuoden kalastajan, nuoren eränkävijän sekä eräkoiran valinnat.

Tänä vuonna erätulet saivat erityisen merkityksen - juhlaerätulet syttyivät Hammaslahdessa piirin viettäessä 70-vuotisjuhlavuottaan. Piiri perustettiin vuonna 1953 kehittämään metsästysseuratoimintaa, ja sen tärkeimpänä tehtävänä on ollut alusta asti metsästysseurojen ja metsästäjien edunvalvonta. Työstä on tullut entistä merkittävämpää yhteiskunnan muutosten myötä.

Metsästys on muuttunut sukupolvien kuluessa, ja tulevaisuuden haasteet muuttuvassa yhteiskunnassa ovat mittavat. Kuluneena vuonna erityisesti suurpetoasiat ovat olleet otsikoissa, ja suurpetojen aiheuttamat vahingot ovat koskettaneet monien arkea. Maaseudulla asuvien huoli kotieläimistä ja petopelko on kasvanut. Jokaisella on oikeus asua ja elää turvallisesti koko Suomessa. Suurpetojen kannanhoidollinen metsästys on noussut keskusteluihin Suomessa ja EU-tasolla ja Metsästäjäliitto tekee jatkuvasti töitä kannanhoidollisen metsästyksen palauttamiseksi.

Erätulilla palkittiin ansioituneita metsästäjiä ja harrastajia ja kiitettiin kuluneesta vuodesta kaikkia tahoja metsästysharrastuksen hyväksi tehdystä työstä.

Maa- ja metsätalousministeriön rahoittamassa Mökkiläiset vieraspetopyyntiin-hankkeen tavoitteena on poistaa valituilta kahdelta hankealueelta haitalliset vieraspedot, pienentää tai hävittää minkki- ja supikoirakantoja ja turvata kotoperäisten taantuvien vesilintujen, sekä muiden pienten riistalajien, matelijoiden ja hyönteisten lisääntyminen ja elinvoimaisuus. Hanketta toteuttaa Pohjois-Karjalassa Suomen Metsästäjäliiton Pohjois-Karjalan piiri ry, joka toimittaa valituille alueille pyyntiloukut, tekee tarvittaessa käytännön pyyntitoimet sekä raportoinnin.

Kiinnostuitko, ilmoittaudu mukaan! Ota yhteyttä hankevastaava Antero Pasaseen, puh. 0405665534, kariantero.pasanengmail.com

Lisätietoja hankkeesta: https://metsastajaliitto.fi/metsastajaliitto/vahva-vaikuttaja/hankkeet/pienpeto

Tapahtumapaikkana on Jokierän edessä oleva parkkialue (Voimatie 12, Joensuu). Pönttöjen teon lisäksi paikalla on tietoa vesilinnuista, metsästyksestä sekä luonnosta. Lisäksi myynnissä kahvia ja makkaraa.

Mihin sitoudut?

• tehdessäsi itsellesi numeroidun Telkänpönttö-projekti Suomi pöntön sitoudut viemään pöntön maastoon
• samalla sitoudut antamaan pöntön paikkatiedot sekä vuosittaiset pesimätiedot projektin käyttöön sekä huolehtimaan pöntön vuosihuollosta
• ohjeistuksen saat paikan päällä

Mukaan tarvitset:

• ruuvinvääntimen (ruuvipäänä: TX 20) sekä 15 € käteistä rahaa
  
  Ilmoittautumiset ja varaukset telkänpönttöön 15.3.2023 mennessä sähköpostilla tai soittamalla.
  
  Kai-Eerik Nyholm
  riistasuunnittelija/ Suomen riistakeskus, Pohjois-Karjala
  kai-eerik.nyholmriista.fi () /p. 029-431 2295
  
  Materiaalit on varattu n. 300 pönttöön, jotka varataan ennakkoilmoittautumisella.
  Tapahtuma on muuten avoin tilaisuus, vain pönttöjen varaus tehdään ennakkoon.

Viikko Pohjois-Karjalan juttu

https://www.viikkopk.fi/uutiset/pyhaselassa-palkittiin-erankavijoiden-parhaat-6.3.1705.fd58053722

Eränkävijä Jarmo Tanninen, Joensuu

https://www.karjalainen.fi/maakunta/de4z9uiybg

Nuori Eränkävijä Joona Laitinen, Kitee

https://www.karjalainen.fi/maakunta/n8mt0bc6bt

Perinteisiin kuuluen julkistetaan vuoden 2022 Eränkävijä, Nuori Eränkävijä, Kalamies ja ensimmäistä kertaa Eräkoira.

Tarjolla makkaraa, mehua, kahvia ja pullaa. Tilaisuus on avoin kaikille!

Tervetuloa!

KARJALAISEN RIISTANHOITOKILPAILU 2021

Metsästäjiä valtakunnassa on noin 300 000, joten ymmärrettävästi jokaisen metsästäjän valvontaa maakunnissa ei voida järjestää. Kaikista järjestöistä, myös luontojärjestöistä, löytyy rikoksentekijöitä. Metsästäjät harrasteryhmänä ovat Kiiskisen kirjoituksessa nostettu esiin rikoksentekijöinä ja vastuuttomina toimijoina, vaikka julkitulleita tutkintatapauksia on kolme. Prosentuaalisesti puhutaan varsin pienestä määrästä.  Kiiskisen viittaamassa Lieksan tapauksessa on tuotava ilmi, että oikeudessa asiantuntijat totesivat, ettei aito susi ei syö ihmisen käsittelemää lihaa. Niiden myrkyttäminen esitetyllä tavalla ei ole mahdollista.  Yhtään suden kuolemaa ei tullut näytetyksi toteen. Ilomantsin tapauksissa käsittely on vielä keskeneräinen, eikä yhtään tuomiota vielä ole tapauksista annettu. Oikeuskäsittelyissä useissa tapauksissa ei ole annettu tuomiota, tai tuomio on syytettä lievempi.

Maatalouden harjoittajilla on oikeus harjoittaa elinkeinoaan kärsimättä tuotantoeläintensä menetyksiä susien suuhun. Metsästys- ja koiraharrastuksella on tärkeä tehtävä yhteiskunnassa. Metsästämällä hirviä pidetään liikennevahingot ja metsätuhot mahdollisimman pieninä. Suurriistavirka-apu (SRVA) on tärkeä poliisin yhteistyökumppani eläinten aiheuttamissa liikenneonnettomuuksissa. SRVA:lla on myös tärkeä tehtävä häiriökäyttäytyvien ja vaaraa aiheuttavien petojen karkottamisessa. Kaikkeen tähän tarvitaan koiraa ja sen turvallista kouluttamista maastossa.

Susikannan hoitosuunnitelmaa valmistellein sidosryhmien mielestä ylisuurten alueellisten susikantojen poistamiseksi paras keino on kannanhoidollinen metsästys. Näin toimitaan jo karhun ja ilveksen osalta. Metsästäjät osallistuvat petokantojen sääntelyyn hoitosuunnitelmien mukaisesti, joissa tavoitteena on pitää kannat kohtuullisella tasolla. Hyvänä esimerkkinä tästä on naapurimaamme Ruotsi, jossa pienemmän susikannan taso säilyy elinvoimaisena, vaikka vuosittain kannasta metsästetään kymmeniä susia.

On yhteinen näkemys ja sopimus, että julkisuudessa susipolitiikasta puhutaan tosiasioilla. Toivon tätä jatkossakin.  

Juha Hiltunen, puheenjohtaja

Suomen Metsästäjäliitto Pohjois-Karjalan piiri

HUOM! Sanomalehti Karjalainen ei julkaissut tätä piirin vastinetta, vaan Metsästäjäliiton Jaakko Silpolan vastineen.