Pienpetopyyntikampanja nuorille, naisille, miehille ja seuroille

Suomen Metsästäjäliiton Pohjois-Karjalan piiri järjestää vuosittain jäsenseuroilleen ja kaikille jäsenseurojen jäsenille sekä henkilöjäsenille pienpetopyyntikampanjan. Vuoden 2024 kampanjoiden osalta säännöt ovat säilyneet ennallaan. 

Henkilökohtaisiin sarjoihin voivat osallistua kaikki Pohjois-Karjalan piirin jäsenet. Nuorten sarjaan voivat osallistua ne, jotka ovat täyttäneet enintään 18 vuotta. Naisten ja miesten sarjaan voivat osallistua piirin henkilö- tai seurajäseninä olevat henkilöt sekä seura- ja riistanhoitosarjaan piirin jäsenseurat. Kampanjaan osallistutaan ilmoittamalla 1.1.–31.12.2024 saadut pienpedot, joiksi katsotaan minkki, supikoira, kettu, näätä ja mäyrä sekä vahinkolinnuista varis. Pisteitä saa jokaisesta pienpedosta 1 piste/pienpeto ja 1 piste/5 varista. Kampanjoissa palkitaan kaikissa sarjoissa kolme parasta pyytäjää.

Jäsenseurat osallistuvat seurasarjaan yli 20 saadun minkin ja supikoiran saaliillaan, jonka seuran jäsenet ovat pyytäneet seuran hallinnoimilta metsästysmailta 1.1.–31.12.2024. Palkinnoksi kaikille osallistuville jäsenseuroille piiri antaa vähintään 20 minkkiä ja supikoiraa ylittävältä osalta 1 €/saatu minkki/supikoira suuruisen lahjakortin. 

Riistanhoitokampanja jäsenseuroille

Riistanhoitokampanjan osalta tuloksia saa tehdystä riistanhoitotyöstä jäsenkohtaisesta, vähintään 5 tunnin riistanhoitotyöstä (päivät yhteensä) sekä jäsenten pyytämien pienpetojen yhteislukumäärästä. Sarjoja on tuttuun tapaan kaksi, suurten seurojen (yli 70 jäsenen seurat) ja pienten seurojen (70 tai alle 70 jäsenen seurat) sarjat. Kampanja-aika 1.1.–31.12.2024.

Kampanjoihin osallistuminen 

Pienpeto- ja riistanhoitokampanjoihin osallistumisaika kampanja-ajalta 1.1.–31.12.2024 on alkanut. Tulokset ilmoitetaan tällä nettilomakkeella. Jos operoit mieluummin kännykällä, lue tämä QR-koodi kännykän kameralla ja täytä lomake. Jos nettilomakkeella ilmoittaminen ei onnistu, voit lähettää lomakkeella kysytyt tiedot myös sähköpostilla pohjoiskarjalametsastajaliitto <piste> fi (subject: Pienpeto-%20ja%20riistanhoitokampanjan%202024%20saalistiedot) (pohjoiskarjala[at]metsastajaliitto[dot]fi). Tulokset tulee ilmoittaa viimeistään sunnuntaina 9.3.2025. Tulokset julkistetaan ja palkintolahjakortit jaetaan piirin vuosikokouksessa 3.4.2025. 

Vuoden 2023 pienpetokampanjan tulokset löytyvät täältä.

Kampanja 1.1.–31.12.2025

Kuluvan vuoden osalta pienpetokampanjan sääntöjä uudistettiin varislintujen osalta. Kampanja laajenee kattamaan kaikki rauhoittamattomat varislinnut: ensi vuonna voi ilmoittaa saalismäärät varisten lisäksi myös harakoista ja naakoista. Pisteytys säilyy ennallaan, eli viidestä varislinnusta saa yhden pisteen.

Riistanhoitokampanja on ollut sanomalehti Karjalaisen tukema. Koska Karjalainen on jättäytynyt kampanjasta pois ja pienpetojen osalta kampanjoissa oli päällekkäisyyttä, on seuroille suunnattu riistanhoitokampanja lakkautettu 1.1.2025 alkaen. Toivomme, että seurojen riistanhoitotyö jatkuu aktiivisena tulevaisuudessakin. 

Kuva: Nanna Salonen

Vuoden 2024 eränkävijänä palkittiin Toni Kalkasmaa, 48, Lieksasta. Rajamiehenä työskentelevä Kalkasmaa on toiminut Lieksan vanhimman metsästysseuran, Pielisjärven Erä- ja Kennelmiesten hallituksessa yhtäjaksoisesti yli 20 vuotta. Ennen valintaansa seuran puheenjohtajaksi vuonna 2020, hän toimi seuran sihteerinä. Seuratoiminnan lisäksi Kalkasmaa on toiminut Lieksan riistanhoitoyhdistyksen hallituksessa sekä suurristavirka-aputehtävissä.

Toni Kalkasmaalle tärkeintä eränkäynnissä on harrastaminen yhdessä koirien kanssa. 
-Kun on hyvä ja toimiva koira kaverina, on metsästys helpompaa. Suhteeni metsästykseen on muuttunut vuosien varrella; nykyään saaliin saaminen ei ole se tärkein asia, vaan tärkeintä on saada olla metsällä koiran kanssa, Kalkasmaa toteaa.

Toni Kalkasmaalla on kasvattajasitoumus voimassa ja hän harjoittaa pienimuotoista kenneltoimintaa, minkä lisäksi hän on aktiivinen toimija koirien koe- ja kilpailutoiminnassa. Kalkasmaalla on tällä hetkellä kaksi koiraa, suomenajokoira sekä jämptlanninpystykorva, joka saavutti äskettäin käyttövalion arvon hirvenhaukkukokeissa. Tonilla on ollut koetuomarikortti pystykorvien linnunhaukkukokeiden tuomarointiin jo 24 vuoden ajan. Sittemmin hän on hankkinut myös hirvenhaukkukokeiden ja karhunhaukkutaipumuskokeiden tuomaripätevyydet. Koetoimintaa hän harrastaa myös omien koiriensa kanssa.

Kalkasmaan lapsuudenkodissakin oli ajokoiria. Ensimmäiset kerrat hän on ollut isänsä ja ajokoirien kanssa jänismetsällä jo 13-vuotiaana, joten voinee todeta, että metsästys on ollut Kalkasmaalla melkein elinikäinen harrastus.

Vuoden nuoreksi eränkävijäksi valittiin Janita Kuparinen

Vuoden 2024 nuoreksi eränkävijäksi valittiin Janita Kuparinen Jakokoskelta. Vaikka ikää on vasta 17 vuotta, on Kuparinen jo saavuttanut monenlaisia meriittejä. Metsästäjätutkinnon hän suorittu jo 12-vuotiaana ja on nykyään Mönnin Erän jäsen. Hirvi- ja karhumetsällä hän on kulkenut vuodesta 2020 alkaen. Janitalla on kaksi harmaa norjanhirvikoiraa, 3-vuotias Iita ja kuuden kuukauden ikäinen Tinka. Erätulien aikaan Janita oli Helsingissä vuoden tärkeimmässä kotimaisessa koiranäyttelyssä, josta hän sai Tinka-koiransa kanssa mm. kunniapalkinnon. Alkuvuodesta Kuparinen on suorittanut kasvattajatutkinnon ja odottaa, että 18 vuotta täytettyään saa oman kennelnimen.

Koiranäyttelyiden lisäksi Janita Kuparinen on aktiivinen metsästyskoiraharrastaja. Hän sai syksyllä hirvi- ja karhukoirien palkintotuomarikortit, ja on toiminut jo virallisena palkintotuomarina neljä kertaa. Janita osallistui syksyllä pidettyihin junnuhaukkuihin lainakoira Ritokorven Ricon kanssa. Parivaljakko saavutti 1-tuloksen 87,5 pisteellä ja voitti koko kisan.

Janita on myös aktiivinen talkoilija. Talkootunteja on kertynyt sekä omassa seurassaan Mönnin Erässä sekä SuviKarelia-koiranäyttelyssä. 

Vuoden eräkoiraksi valittiin Vuorenpolun Piiku

Vuoden eräkoiran tittelin saavutti nuori jämptlanninpystykorva Vuorenpolun Piiku. Piiku löysi kodin vasta kuuden kuukauden iässä, jolloin moni ajatteli, että Piikusta tulee vain kotikoira. Mutta kovalla työllä ja yli sadan metsässä vietetyn tunnin jälkeen Piiku sai juonen päästä kiinni ja ymmärsi mitä hirven kanssa tulee tehdä. Isäntänsä Aki Päivinen pääsi ampumaan kuluneella metsästyskaudella Piikulle koiran ensimmäisen hirven seisontahaukkuun. Saaliina oli komea 13-piikkinen uroshirvi. Ensimmäisen onnistumisen jälkeen on Piiku haukkunut vielä kolme hirveä lisää. 

-Jokaisen koiramiehen unelma on päästä ampumaan hirvi omalle koiralle sen seisontahaukkuun, toteaa Piikun isäntä Aki Päivinen. 
-Uskon, että niitä hirviä tulee Piikun kanssa vielä monta lisää.

Piikun tarina on kuin satu rumasta ankanpojasta: Piiku oli pieni tyttö, johon ei kukaan uskonut, ja nyt koiralle, sen ensimmäisenä syksynä, on saatu kaadettua jo neljä hirveä. Pohjois-Karjalan kennelpiirin varapuheenjohtaja Jouni Karvinen totesi palkitsemissanoissaan, että ”koiran ei tarvitse olla mikään tähtivalio tai mestari, kunhan se vaan on omistajansa silmissä jotakin erityistä ja rakastettu perheenjäsen.”

Vuoden kalastajaksi valittiin Tomi Keinänen

Neljä kilometriä kävelyä 17 metrin vastatuuleen lumimyrskyssä. Vapaaehtoisesti. 
-Tarvihteeko appuu kisajärjestelyissä?

Nämä kuvaukset kuvaavat vuoden 2024 kalastajaa, Tomi Keinästä, joka on menestynyt etenkin pilkkivavan varressa niin SM- kuin muillakin tasoilla. Kalastamisen ja kalakisoissa kilpailemisen lisäksi Keinänen on ollut talkoilemassa niin kansainvälisten kuin seuratason kilpailuiden järjestelyissä useiden vuosien ajan.

Reilun 9 kilon pilkkisaalis, joka koostui vain kolmesta siiasta, ja reilu 2,5 kilon taimen. Siinäpä kalansaaliita, joista jokainen kalastaja voi olla jopa hieman kateellinen. Saaliiden arvo nousee entisestään, kun saaliit on saatu pilkkimällä maakuntamme puhtaista vesistä.

Liperiläinen Keinänen on tunnettu kalannarraajan tittelinsä lisäksi myös armoitettuna jutuniskijänä ja kisatalkoilijana. 
 

Tänä vuonna vietämme maakunnallisia Erätulia Kontiolahden ampumahiihtostadionilla lauantaina 7.12. klo 16:30 alkaen. Kahvi- ja makkaratarjoilu alkaa jo klo 16:00, kun stadionin tapahtumatorialue aukeaa. 

Tilaisuuden avaa Metsästäjäliiton Pohjois-Karjalan piirin puheenjohtaja Antti Kuivalainen. Erätulien juhlapuheen pitää MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola, Kennelliiton tervehdyksen tuo hallituksen jäsen Jukka Immonen ja Kontiolahden seurakunnan pastori Aimo Sinkkonen julistaa joulurauhan. Erätulilla julkistetaan myös vuoden eränkävijät, eräkoira ja kalastaja, sekä palkitaan ansioituneet metsästysampujat. Koko ohjelma on luettavissa täältä. 

Omalla autolla stadionille tulijat voivat jättää autonsa Napakympintiellä olevalle parkkialueelle ja kävellä sieltä tapahtumatorialueelle. Stadionille pääsee myös ilmaisella bussikuljetuksella, joka lähtee Joensuusta klo 15:40.

Tilaisuus on avoin kaikille ja sinne on vapaa pääsy. Tervetuloa Eräväen yhteiseen juhlaan!

Erätuliväki voi ostaa stadionin lipunmyynnistä A-katsomoon kisalipun naisten ampumahiihdon maailmancupin osakilpailuun 20 % alennuksella.

Ehdota vuoden eränkävijää, eräkoiraa ja kalastajaa viimeistään su 24.11. - Erätulet 7.12. klo 16.30

Vuosi on jo sen verran pitkällä, että on aika valita ja palkita vuoden eränkävijät, eräkoira ja kalastaja. Onko sinun lähipiirissäsi tai seurakaverina arvostusta nauttiva eränkävijä, joka harrastaa metsästystä ja riistanhoitoa, on ehkä aktiivinen talkoolainen tai seuratoimija? Ehdota häntä vuoden eränkävijäksi.

Metsästysharrastuksella ja perinteisellä metsästyskulttuurilla ei ole tulevaisuutta ilman nuoria lajin harrastajia. Haluamme siksi muistaa myös nuoria innokkaita metsästäjiä nimeämällä vuoden nuoren eränkävijän, joten ehdota palkittavaksi myös tuntemaasi innokasta metsällä viihtyvää nuorta.

Ja mitäpä olisi metsästys ilman nelijalkaisia apureitamme! Myös vuoden eräkoira ansaitsee tulla palkituksi, joten ehdota hyvin metsällä toimivaa ja ehkä kokeissakin pärjännyttä koiraa vuoden eräkoiraksi. Ehdotukseen tulee sisällyttää koiran virallinen nimi ja omistajan tiedot. Eräkoiran valinnan tekee Pohjois-Karjalan kennelpiiri. 

Vuoden kalastajan esitykset käsittelee ja vuoden kalastajan valitsee Pohjois-Karjalan vapaa-ajan kalastajat.

Voit tehdä ehdotukset jokaiseen kategoriaan tai vain yhteen. Toimita ehdotuksesi joko sähköpostilla pohjoiskarjalametsastajaliitto <piste> fi (pohjoiskarjala[at]metsastajaliitto[dot]fi) tai täyttämällä tästä linkistä avautuva Forms-lomake viimeistään tämän viikon sunnuntaina 24.11. Yhteystietonsa jättäneiden ehdotusten tekijöiden kesken arvotaan tuotepalkintoja. 

Tervetuloa Erätulille Kontiolahden ampumahiihtostadionille la 7.12. klo 16.30 alkaen

Eränkävijöiden valinnat julkistetaan ja eränkävijät palkitaan perinteisesti koko eräväen yhteisessä Erätulet-tapahtumassa. Tänä vuonna Erätulet järjestetään Kontiolahden ampumahiihtostadionilla, ampumahiihdon maailmancupin osakilpailun yhteydessä. Stadionin alueelle nousee kaikille avoin ja pääsymaksuton Event Park -tapahtumatori, jossa myös vietämme Erätulet-tapahtumaa. Juhlapuhujaksi saapuu MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola, Kennelliiton hallituksen tervehdyksen Erätulille tuo Jukka Immonen ja Kontiolahden seurakunnan edustaja julistaa joulurauhan. Tapahtumassa on perinteisesti tarjolla grillimakkaraa ja kahvia. 

Erätulien jälkeen on mahdolllisuus ostaa pääsylippu ampumahiihdon maailmancupin osakilpailuun ja käydä katsomassa joko katsomossa tai seinänousussa naisten pikamatkan kilpailu.

Tervetuloa Erätulille sankoin joukoin!
 

Surullista oli lukea Suomen Luonnonsuojeluliiton Pohjois-Karjalan piirin laatimaa kirjoitusta Riistakeskuksen myöntämistä karhuluvista ja heidän tekemästä valituksesta hallinto-oikeuteen. Luonnonsuojeluliitto sai jälleen kerran sen, mitä olivat tietoisesti hakemassa. Hallinto-oikeus laittoi Riistakeskuksen myöntämät karhun poikkeusluvat toimenpidekieltoon. 

Minulle ei oikeuden ratkaisut sinänsä kuulu, mutta näyttää siltä, että hallinto-oikeuden vakiintuneet tulkinnat riistahallintolain 31. pykälästä toimeenpanokieltoineen tekevät metsästyslain 41 a pykälästä pysyvästi käyttökelvottoman eli nulliteetin.

Kyseinen Metsästyslain pykälä on laadittu identtiseksi luontodirektiivin kanssa. Luontodirektiivi ja komission ohjeet sen tulkinnasta mahdollistavat kannanhoidollisen metsästyksen kolmen ehdon täyttyessä. Toki aina voidaan mennä tieteen taakse ja väittää, että asioita ei ole tutkittu riittävästi. 

Moni metsästäjä kyllä ymmärtää suurpetojen ihmisarkuuden vähentyneen satojen haaskojen ja kuvaukseen käytettyjen keinoruokintapaikkojen ansiosta. Ja kun suurpetojen kannat kasvavat ilman rajoitteita, niin tottahan niitä asutusten ympärillä ja navettojen läheisyydessä pyörii entistä enemmän. 

Ainut tehokas keino suurpetojen kantojen kurissa pitämiseksi ja sosiaalisten ongelmien vähentämiseksi on kannanhoidollinen metsästys. Sen on myös eduskunta erittäin laajan kuulemisen jälkeen mietinnössään todennut. 

Koska metsästyslain 41 a pykälä on suurpetoja koskevien valitusten osalta saatettu oikeustulkintojen toimesta pysyvästi mitättömäksi, on Riistahallintolakia korjattava. Siitäkin huolimatta, että oikeusministeriö sitä todennäköisesti vastustaa. 

Kyseisen lain 31. pykälässä lukee sanatarkasti: ”Edellä 1 momentissa tarkoitettu yksittäistä lupaa koskeva Suomen riistakeskuksen päätös voidaan panna täytäntöön muutoksenhausta huolimatta. Muutoksenhakuviranomainen voi kuitenkin kieltää päätöksen täytäntöönpanon.” Kun viimeinen lause poistetaan pykälästä, palautuu Metsästyslain 41 a pykälän ja Luontodirektiivin tarkoitus.

Markku Eestilä 
Kansanedustaja

Maa- ja metsätalousministeriön nettisivuilla todetaan, että hoitosuunnitelmat ovat olennainen osa julkisen riistakonsernin strategiaa ja keskeisiä välineitä riistapolitiikan toteutumisessa. Hoitosuunnitelmien pyrkimyksenä on sovittaa eri tahojen näkemykset riistaeläinkantojen hoidosta ja suojelusta yhteen. Hoitosuunnitelmien perustana on aina ajankohtainen ja luotettava tieto riistaeläimen biologiasta ja ekologisista tarpeista. Suunnitelmien avulla riistaeläinkantoja voidaan hoitaa pitkäjänteisesti ja tavoitteellisesti. Laji- tai lajiryhmäkohtaiset hoitosuunnitelmat ottavat huomioon kunkin lajin kannanhoidon erityistarpeet sekä alueellisesti että valtakunnallisesti. Suunnitelmissa kootaan yhteen kaikki toimenpiteet, jotka ovat kunkin lajin hoidon kannalta olennaisia. Hoitosuunnitelmilla vastataan kansainvälisiin velvoitteisiin lajien suojelusta.

Kannanhoitosuunnitelmien mukainen eri lajien kannanhoito on vastuullista luonnonhoitoa, jolla edistetään eri lajien elinvoimaisuutta sekä pyritään vähentämään haittoja ja ongelmia. Metsästäjät vastaavat kannanhoidossa kenttätyöstä, joka pitää sisällään muun muassa havaintoaineiston ja mahdollisten tautinäytteiden keräämistä, pienpeto- ja vieraslajipyyntiä, suurriistavirka-apua, kosteikkojen ja riistapeltojen perustamista ja ylläpitoa.

Luontojärjestöt ovat valituksillaan osoittaneet, etteivät he hyväksy tieteeseen perustuvaa kannanhoitoa. Samalla he vaarantavat metsästäjien tekemän merkittävän vapaaehtoistyön jatkumisen. Toivon, että yksittäisistä muotovirheistä tai vastaavista valittamisen sijaan nähtäisiin kannanhoidon kokonaisuuden merkitys luonnonhoidossa.

Antti Kuivalainen 
Puheenjohtaja 
Suomen Metsästäjäliiton Pohjois-Karjalan piiri ry.
 

Suurpetojen kannanhoidollisten lupien lainsäädäntö ja erityisesti oikeuskäytäntö puhuttaa laajasti. Syksyisten karhulupien hakuprosessissa kammattiin aiemmat oikeuden päätökset täikamman tarkkuudella ja Lieksan lupahakemus katsottiin riistakeskuksen näkökulmasta täyttävän hyväksyttävällä tavalla korkeimman hallinto-oikeuden linjaukset. Muualle, poronhoitoaluetta lukuun ottamatta, ei lupia myönnetty.

Perinteiseen tapaan Lieksan luvasta valitettiin. Valittajana on LSY Tapiola-Karelia; yhdistys, joka on lisännyt sääntöihinsä yhdeksi kotipaikaksi Joensuun. LSY Tapiola-Karelian osoite ja vastuuhenkilö ovat Lopella, eikä yhdistyksellä ole Joensuussa tai koko Pohjois-Karjalassa minkäänlaista aktiivista toimintaa. Yhdistys on perustettu pelkästään valitusoikeuden takia. 

Hallinto-oikeudelle toimitetuissa valituksissa edellytetään luvan toimeenpanokieltoa ja oikeus toimii poikkeuksetta näin. Asian käsittely vie useita kuukausia eikä oikeuden päätöstä saada metsästyskauden aikana. 

-Hallinto-oikeuden määräämää toimeenpanokieltoa käytetään härskisti hyväksi, koska tiedetään, että sillä saavutetaan alkuperäinen tavoite eli metsästyksen estäminen, toteaa Pohjois-Karjalan piirin puheenjohtaja Antti Kuivalainen.

Suurpetojen lupien valitusoikeus perustuu metsästyslain 90 §. Valitusoikeus on kirjattu lakiin laveasti ja käytännössä ainoa ehto on valituksen tekijän paikallisuus tai alueellisuus. Valittajataholta ei edellytetä aktiivista toimintaa.

-Suurpetojen kannanhoidollisista luvista tehdyillä valituksilla ja erityisesti sillä, että valitusoikeus ei perustu paikalliseen tai alueelliseen toimintaan, johon myönnetty lupa vaikuttaisi, on maalaisjärjen vastainen. Perusteettomilla toimeenpanokieltovaatimuksilla saavutetaan valittajan tavoite oikeuden päätöksestä riippu-matta, Kuivalainen jatkaa.

Metsästyksen estäminen ei ole riistahallinnon, metsästäjien, paikallisten asukkaiden ja eläinten kasvattajien, eduskunnan tai valtioneuvoston tahdon mukaista. Toiminnalla estetään tai ainakin vaikeutetaan tieteeseen ja laajaan valmisteluun perustuvaa eri lajien kannanhoitoa eli luonnonhoitoa.

Maa- ja metsätalousministeriö on jo vuosia hakenut ratkaisua ongelmaan. Tavoitteena on tehdä lakimuutoksia, jotka mahdollistaisivat kannanhoidollisen metsästyksen. Jos järjestelmässä olevia valuvikoja, eli valitusoikeutta ja toimeenpanokieltoa, ei muuteta, niin kaikki lakimuutokset ovat turhia. Vaikka lainsäädäntö olisi luontodirektiivin mukainen, niin valittajat saavat luvat jäihin toimeenpanokieltovaatimuksilla. Nämä järjestelmässä olevat valuviat on korjattava.

Lisätietoja:
Antti Kuivalainen, puheenjohtaja
Puh. 040 566 5504

Suomen Metsästäjäliiton Pohjois-Karjalan piiriin kuuluu 190 jäsenseuraa ja sekä reilut 12 600 metsästäjäjäsentä. Piiri toteuttaa edunvalvontatyötä, jotta perinteinen metsästys olisi mahdollista sekä nyt että tulevaisuudessa.

SRVA-toiminta on yksi riistanhoitoyhdistyksen vapaaehtoistoiminnoista, joka perustuu metsästäjien suostumukseen tehdä poliisin määräyksestä virka-apu tehtäviä sorkkaeläin- tai suurpetovahinkoihin liittyen. Mikäli yhdistyksestä löytyy riiittävästi vapaaehtoisia toimijoita, velvoittaa riistahallintolaki riistanhoitoyhdistystä tekemään poliisin kanssa SRVA-sopimukseen. Toimintaan sitoutuneiden metsästäjien määrää, metsästäjien ja koirien kokemusta ja osaamista tai välineitä ei ole laissa tai sopimuksessa yksilöity, vaan ne ovat yhdistyskohtaisia.

SRVA:lla hoidetaan liikenteessä loukkaantuneet sorkkaeläimet sekä suurpetojen karkotus, lopetus ja myös liikenteessä loukkaantuneiden jäljestys ja lopetus. SRVA-henkilöstön osaaminen perustuu metsästysharrastuksessa saatuun osaamiseen ja välineisiin sekä tässä harrastuksessa koulutettuihin ja harjaannutettuihin koiriin.

Noin kymmenen riistahoitoyhdistystä on irtisanonut SRVA-sopimuksensa. Useassa muussa yhdistyksessä on myös käyty keskustelua sopimusten irtisanomisista. Keskeiset syyt ovat olleet tyytymättömyys suurpetopolitiikan tilaan sekä sopimuksessa olevat puutteet. Nykyinen suurpetopolitiikka ei mahdollista riittävää osaamisen varmistamista ja lisäksi erityisesti susitilanne vaarantaa koirien käytön. Lisäksi metsästäjien vakuutusturva ja mahdollisten vahinkojen sekä kuolleiden eläinten hävittämisen korvaukset ovat aiheuttaneet tyytymättömyyttä.

Pääosa SRVA-tehtävistä liittyvät liikenteessä loukkaantuneisiin sorkkaeläimiin. Tämä myös ohjaa keskustelua harhateille. Loukkaantuneiden sorkkaeläinten jäljestys ja lopetus katsotaan metsästäjiä velvoittaviksi, vaikka heillä ei ole mitään osaa kyseisissä liikenneonnettomuuksissa. 

Tässä keskustelussa unohtuu toistuvasti SRVA-sopimuksen kokonaisuus eli se, että rhy sitoutuu sopimuksella kaikkiin mahdollisiin SRVA-tehtäviin. Erityisesti tiheimmillä suurpetoalueilla on useita suurpetojen SRVA-tehtäviä karkotuksista aina loukkaantuneen suurpedon kuten esimerkiksi karhun lopetukseen. 

Nykyinen suurpetopolitiikka aiheuttaa näistä johtuvien ongelmien räjähdysmaisen kasvun. Viitteitä tästä näkyy jo.
Riistanhoitoyhdistyksien on ymmärrettävä vastuunsa, kun he tekevät SRVA-sopimuksia. Valituilla henkilöillä tulee olla riittävä osaaminen ja muun muassa koirat tehtävien hoitamiseen. Jos esimerkiksi loukkaantuneen karhun lopetustehtävässä sattuu SRVA-henkilöstölle henkeä uhkaava vahinko, voi riistanhoitoyhdistys joutua vastuuseen, jos valitulla henkilöllä ei katsota olevan sopivaa ja riittävää osaamista ja kokemusta kyseiseen tehtävään.

SRVA-sopimuksissa on jatkossa selkeästi kirjattava SRVA-henkilöstön sekä koirien osaamisvaatimukset ja miten ne todennetaan. Erityisen tärkeää on, että miten suurpetotilanteiden hoitamisen osaaminen varmistetaan, jos kannanhoidollinen metsästys ei jatku. Erityisesti liikenteessä loukkaantuneiden karhujen jäljestys ja lopetus ovat erittäin vaarallisia tehtäviä ja niiden hoitamiseen tarvitaan ehdottomasti haavoittuneen karhun metsästyskokemusta sekä metsästäjältä että koiralta.

Lisäksi korvaukset tehtävissä sattuneista tai aiheutetuista vahingoista ja rikkoutumisista sekä sorkkaeläinten ruhojen hävittämisestä aiheutuvat kulut on oltava selkeästi sovittuja. On väärin, jos metsästäjät joutuvat vastaamaan muistakin kuin omista kuluista. SRVA-tehtävät vaativat sellaista osaamista, sitoutumista ja välineistöä, että niistä on maksettava asiallinen korvaus.

Poliisi- ja riistahallinto ovat aiemmin valmistelleet SRVA-sopimuksen, joka on samansisältöinen kaikkien riistanhoitoyhdistysten osalta. Metsästäjäliitto on luonnollinen kumppani edustamaan metsästäjiä tässä valmistelussa. Liiton tulee varmistaa riittävä SRVA-toiminnan osaaminen neuvotteluissa.

Lisätietoja antaa

Antti Kuivalainen
Puheenjohtaja
Metsästäjäliiton Pohjois-Karjalan piiri ry.
Puh. 040 566 5504
antti <piste> kuivalainenmetsastajaliitto <piste> fi

SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITON POHJOIS-KARJALAN PIIRIN VUOSIKOKOUSKUTSU 2024

Suomen Metsästäjäliiton Pohjois-Karjalan piiri ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidetään keskiviikkona 17.4.2024 klo 18.00 alkaen Liperin koulukeskuksen Penttilä sali, Koulukuja 1, 83100 Liperi. Kokousmateriaali löytyy täältä.

Kokouksessa käsitellään sääntöjen 17§ mukaiset asiat.

Sääntöjen mukaan saa jäsenyhdistystä edustaa kaksi henkilöä. Edustajilla on yhteisesti yksi ääni jokaista sellaista edustamansa yhdistyksen henkilöjäsentä kohden, jonka osalta vuonna 2023 on suoritettu piirille tuleva jäsenmaksu. Jos edustajia on yksi, käyttää hän koko edustamansa äänimäärän. Edustajien lukumäärän ollessa kaksi, käyttää kumpikin puolet yhteisestä äänimäärästä.

Edustajilla pitää olla yhteinen jäsenyhdistyksen kokouksen pöytäkirjanote tai sen hallituksen antama valtakirja, josta selviää edustajien ja heidän mahdollisten varahenkilöiden nimet.

Henkilöjäsenillä, jotka ovat suorittaneet jäsenmaksunsa piirille edelliseltä vuodelta, on yksi (1) ääni. Sitä ei toinen ole oikeutettu käyttämään.

Valtakirjojen tarkastus aloitetaan klo 17.00.

Kokousedustajien henkilömäärä pyydetään lähettämään sähköpostilla 10.4.2024 mennessä
mari <piste> vanska-ruotsalainenmetsastajaliitto <piste> fi (mari[dot]vanska-ruotsalainen[at]metsastajaliitto[dot]fi) tarjoilun kartoittamiseksi.

Kahvitarjoilu klo 17.00–18.00.

TERVETULOA!

Piirihallituksen puolesta

Sirpa Niiranen ja Mari Vänskä-Ruotsalainen

Toiminnanjohtajat

Suomen Metsästäjäliitto

Pohjois-Karjalan piiri

sirpa <piste> niiranenmetsastajaliitto <piste> fi (sirpa[dot]niiranen[at]metsastajaliitto[dot]fi)

puh. 0401965953

Jos haluat numeroiden telkänpöntön, käy itseäsi lähimmällä paikkakunnalla sellainen tekemässä. Ota mukaan oma akkuporakone ja torx 20 kärki.

Alla jokaisen paikkakunnan ilmoitus:

Pönttöpäivä Lieksan K-Citymarket 15.03.2024_.pdf

Pönttöpäivä Joensuun keskustan torilla 16.03.2024_.pdf

Pönttöpäivä K-Supermarket Kupiainen Kitee. 17.03.2024 _.pdf