Ehdota vuoden eränkävijää, eräkoiraa ja kalastajaa viimeistään su 24.11. - Erätulet 7.12. klo 16.30

Vuosi on jo sen verran pitkällä, että on aika valita ja palkita vuoden eränkävijät, eräkoira ja kalastaja. Onko sinun lähipiirissäsi tai seurakaverina arvostusta nauttiva eränkävijä, joka harrastaa metsästystä ja riistanhoitoa, on ehkä aktiivinen talkoolainen tai seuratoimija? Ehdota häntä vuoden eränkävijäksi.

Metsästysharrastuksella ja perinteisellä metsästyskulttuurilla ei ole tulevaisuutta ilman nuoria lajin harrastajia. Haluamme siksi muistaa myös nuoria innokkaita metsästäjiä nimeämällä vuoden nuoren eränkävijän, joten ehdota palkittavaksi myös tuntemaasi innokasta metsällä viihtyvää nuorta.

Ja mitäpä olisi metsästys ilman nelijalkaisia apureitamme! Myös vuoden eräkoira ansaitsee tulla palkituksi, joten ehdota hyvin metsällä toimivaa ja ehkä kokeissakin pärjännyttä koiraa vuoden eräkoiraksi. Ehdotukseen tulee sisällyttää koiran virallinen nimi ja omistajan tiedot. Eräkoiran valinnan tekee Pohjois-Karjalan kennelpiiri. 

Vuoden kalastajan esitykset käsittelee ja vuoden kalastajan valitsee Pohjois-Karjalan vapaa-ajan kalastajat.

Voit tehdä ehdotukset jokaiseen kategoriaan tai vain yhteen. Toimita ehdotuksesi joko sähköpostilla pohjoiskarjalametsastajaliitto.fi tai täyttämällä tästä linkistä avautuva Forms-lomake viimeistään tämän viikon sunnuntaina 24.11. Yhteystietonsa jättäneiden ehdotusten tekijöiden kesken arvotaan tuotepalkintoja. 

Tervetuloa Erätulille Kontiolahden ampumahiihtostadionille la 7.12. klo 16.30 alkaen

Eränkävijöiden valinnat julkistetaan ja eränkävijät palkitaan perinteisesti koko eräväen yhteisessä Erätulet-tapahtumassa. Tänä vuonna Erätulet järjestetään Kontiolahden ampumahiihtostadionilla, ampumahiihdon maailmancupin osakilpailun yhteydessä. Stadionin alueelle nousee kaikille avoin ja pääsymaksuton Event Park -tapahtumatori, jossa myös vietämme Erätulet-tapahtumaa. Juhlapuhujaksi saapuu MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola, Kennelliiton hallituksen tervehdyksen Erätulille tuo Jukka Immonen ja Kontiolahden seurakunnan edustaja julistaa joulurauhan. Tapahtumassa on perinteisesti tarjolla grillimakkaraa ja kahvia. 

Erätulien jälkeen on mahdolllisuus ostaa pääsylippu ampumahiihdon maailmancupin osakilpailuun ja käydä katsomassa joko katsomossa tai seinänousussa naisten pikamatkan kilpailu.

Tervetuloa Erätulille sankoin joukoin!
 

Surullista oli lukea Suomen Luonnonsuojeluliiton Pohjois-Karjalan piirin laatimaa kirjoitusta Riistakeskuksen myöntämistä karhuluvista ja heidän tekemästä valituksesta hallinto-oikeuteen. Luonnonsuojeluliitto sai jälleen kerran sen, mitä olivat tietoisesti hakemassa. Hallinto-oikeus laittoi Riistakeskuksen myöntämät karhun poikkeusluvat toimenpidekieltoon. 

Minulle ei oikeuden ratkaisut sinänsä kuulu, mutta näyttää siltä, että hallinto-oikeuden vakiintuneet tulkinnat riistahallintolain 31. pykälästä toimeenpanokieltoineen tekevät metsästyslain 41 a pykälästä pysyvästi käyttökelvottoman eli nulliteetin.

Kyseinen Metsästyslain pykälä on laadittu identtiseksi luontodirektiivin kanssa. Luontodirektiivi ja komission ohjeet sen tulkinnasta mahdollistavat kannanhoidollisen metsästyksen kolmen ehdon täyttyessä. Toki aina voidaan mennä tieteen taakse ja väittää, että asioita ei ole tutkittu riittävästi. 

Moni metsästäjä kyllä ymmärtää suurpetojen ihmisarkuuden vähentyneen satojen haaskojen ja kuvaukseen käytettyjen keinoruokintapaikkojen ansiosta. Ja kun suurpetojen kannat kasvavat ilman rajoitteita, niin tottahan niitä asutusten ympärillä ja navettojen läheisyydessä pyörii entistä enemmän. 

Ainut tehokas keino suurpetojen kantojen kurissa pitämiseksi ja sosiaalisten ongelmien vähentämiseksi on kannanhoidollinen metsästys. Sen on myös eduskunta erittäin laajan kuulemisen jälkeen mietinnössään todennut. 

Koska metsästyslain 41 a pykälä on suurpetoja koskevien valitusten osalta saatettu oikeustulkintojen toimesta pysyvästi mitättömäksi, on Riistahallintolakia korjattava. Siitäkin huolimatta, että oikeusministeriö sitä todennäköisesti vastustaa. 

Kyseisen lain 31. pykälässä lukee sanatarkasti: ”Edellä 1 momentissa tarkoitettu yksittäistä lupaa koskeva Suomen riistakeskuksen päätös voidaan panna täytäntöön muutoksenhausta huolimatta. Muutoksenhakuviranomainen voi kuitenkin kieltää päätöksen täytäntöönpanon.” Kun viimeinen lause poistetaan pykälästä, palautuu Metsästyslain 41 a pykälän ja Luontodirektiivin tarkoitus.

Markku Eestilä 
Kansanedustaja

Maa- ja metsätalousministeriön nettisivuilla todetaan, että hoitosuunnitelmat ovat olennainen osa julkisen riistakonsernin strategiaa ja keskeisiä välineitä riistapolitiikan toteutumisessa. Hoitosuunnitelmien pyrkimyksenä on sovittaa eri tahojen näkemykset riistaeläinkantojen hoidosta ja suojelusta yhteen. Hoitosuunnitelmien perustana on aina ajankohtainen ja luotettava tieto riistaeläimen biologiasta ja ekologisista tarpeista. Suunnitelmien avulla riistaeläinkantoja voidaan hoitaa pitkäjänteisesti ja tavoitteellisesti. Laji- tai lajiryhmäkohtaiset hoitosuunnitelmat ottavat huomioon kunkin lajin kannanhoidon erityistarpeet sekä alueellisesti että valtakunnallisesti. Suunnitelmissa kootaan yhteen kaikki toimenpiteet, jotka ovat kunkin lajin hoidon kannalta olennaisia. Hoitosuunnitelmilla vastataan kansainvälisiin velvoitteisiin lajien suojelusta.

Kannanhoitosuunnitelmien mukainen eri lajien kannanhoito on vastuullista luonnonhoitoa, jolla edistetään eri lajien elinvoimaisuutta sekä pyritään vähentämään haittoja ja ongelmia. Metsästäjät vastaavat kannanhoidossa kenttätyöstä, joka pitää sisällään muun muassa havaintoaineiston ja mahdollisten tautinäytteiden keräämistä, pienpeto- ja vieraslajipyyntiä, suurriistavirka-apua, kosteikkojen ja riistapeltojen perustamista ja ylläpitoa.

Luontojärjestöt ovat valituksillaan osoittaneet, etteivät he hyväksy tieteeseen perustuvaa kannanhoitoa. Samalla he vaarantavat metsästäjien tekemän merkittävän vapaaehtoistyön jatkumisen. Toivon, että yksittäisistä muotovirheistä tai vastaavista valittamisen sijaan nähtäisiin kannanhoidon kokonaisuuden merkitys luonnonhoidossa.

Antti Kuivalainen 
Puheenjohtaja 
Suomen Metsästäjäliiton Pohjois-Karjalan piiri ry.
 

Suurpetojen kannanhoidollisten lupien lainsäädäntö ja erityisesti oikeuskäytäntö puhuttaa laajasti. Syksyisten karhulupien hakuprosessissa kammattiin aiemmat oikeuden päätökset täikamman tarkkuudella ja Lieksan lupahakemus katsottiin riistakeskuksen näkökulmasta täyttävän hyväksyttävällä tavalla korkeimman hallinto-oikeuden linjaukset. Muualle, poronhoitoaluetta lukuun ottamatta, ei lupia myönnetty.

Perinteiseen tapaan Lieksan luvasta valitettiin. Valittajana on LSY Tapiola-Karelia; yhdistys, joka on lisännyt sääntöihinsä yhdeksi kotipaikaksi Joensuun. LSY Tapiola-Karelian osoite ja vastuuhenkilö ovat Lopella, eikä yhdistyksellä ole Joensuussa tai koko Pohjois-Karjalassa minkäänlaista aktiivista toimintaa. Yhdistys on perustettu pelkästään valitusoikeuden takia. 

Hallinto-oikeudelle toimitetuissa valituksissa edellytetään luvan toimeenpanokieltoa ja oikeus toimii poikkeuksetta näin. Asian käsittely vie useita kuukausia eikä oikeuden päätöstä saada metsästyskauden aikana. 

-Hallinto-oikeuden määräämää toimeenpanokieltoa käytetään härskisti hyväksi, koska tiedetään, että sillä saavutetaan alkuperäinen tavoite eli metsästyksen estäminen, toteaa Pohjois-Karjalan piirin puheenjohtaja Antti Kuivalainen.

Suurpetojen lupien valitusoikeus perustuu metsästyslain 90 §. Valitusoikeus on kirjattu lakiin laveasti ja käytännössä ainoa ehto on valituksen tekijän paikallisuus tai alueellisuus. Valittajataholta ei edellytetä aktiivista toimintaa.

-Suurpetojen kannanhoidollisista luvista tehdyillä valituksilla ja erityisesti sillä, että valitusoikeus ei perustu paikalliseen tai alueelliseen toimintaan, johon myönnetty lupa vaikuttaisi, on maalaisjärjen vastainen. Perusteettomilla toimeenpanokieltovaatimuksilla saavutetaan valittajan tavoite oikeuden päätöksestä riippu-matta, Kuivalainen jatkaa.

Metsästyksen estäminen ei ole riistahallinnon, metsästäjien, paikallisten asukkaiden ja eläinten kasvattajien, eduskunnan tai valtioneuvoston tahdon mukaista. Toiminnalla estetään tai ainakin vaikeutetaan tieteeseen ja laajaan valmisteluun perustuvaa eri lajien kannanhoitoa eli luonnonhoitoa.

Maa- ja metsätalousministeriö on jo vuosia hakenut ratkaisua ongelmaan. Tavoitteena on tehdä lakimuutoksia, jotka mahdollistaisivat kannanhoidollisen metsästyksen. Jos järjestelmässä olevia valuvikoja, eli valitusoikeutta ja toimeenpanokieltoa, ei muuteta, niin kaikki lakimuutokset ovat turhia. Vaikka lainsäädäntö olisi luontodirektiivin mukainen, niin valittajat saavat luvat jäihin toimeenpanokieltovaatimuksilla. Nämä järjestelmässä olevat valuviat on korjattava.

Lisätietoja:
Antti Kuivalainen, puheenjohtaja
Puh. 040 566 5504

Suomen Metsästäjäliiton Pohjois-Karjalan piiriin kuuluu 190 jäsenseuraa ja sekä reilut 12 600 metsästäjäjäsentä. Piiri toteuttaa edunvalvontatyötä, jotta perinteinen metsästys olisi mahdollista sekä nyt että tulevaisuudessa.

SRVA-toiminta on yksi riistanhoitoyhdistyksen vapaaehtoistoiminnoista, joka perustuu metsästäjien suostumukseen tehdä poliisin määräyksestä virka-apu tehtäviä sorkkaeläin- tai suurpetovahinkoihin liittyen. Mikäli yhdistyksestä löytyy riiittävästi vapaaehtoisia toimijoita, velvoittaa riistahallintolaki riistanhoitoyhdistystä tekemään poliisin kanssa SRVA-sopimukseen. Toimintaan sitoutuneiden metsästäjien määrää, metsästäjien ja koirien kokemusta ja osaamista tai välineitä ei ole laissa tai sopimuksessa yksilöity, vaan ne ovat yhdistyskohtaisia.

SRVA:lla hoidetaan liikenteessä loukkaantuneet sorkkaeläimet sekä suurpetojen karkotus, lopetus ja myös liikenteessä loukkaantuneiden jäljestys ja lopetus. SRVA-henkilöstön osaaminen perustuu metsästysharrastuksessa saatuun osaamiseen ja välineisiin sekä tässä harrastuksessa koulutettuihin ja harjaannutettuihin koiriin.

Noin kymmenen riistahoitoyhdistystä on irtisanonut SRVA-sopimuksensa. Useassa muussa yhdistyksessä on myös käyty keskustelua sopimusten irtisanomisista. Keskeiset syyt ovat olleet tyytymättömyys suurpetopolitiikan tilaan sekä sopimuksessa olevat puutteet. Nykyinen suurpetopolitiikka ei mahdollista riittävää osaamisen varmistamista ja lisäksi erityisesti susitilanne vaarantaa koirien käytön. Lisäksi metsästäjien vakuutusturva ja mahdollisten vahinkojen sekä kuolleiden eläinten hävittämisen korvaukset ovat aiheuttaneet tyytymättömyyttä.

Pääosa SRVA-tehtävistä liittyvät liikenteessä loukkaantuneisiin sorkkaeläimiin. Tämä myös ohjaa keskustelua harhateille. Loukkaantuneiden sorkkaeläinten jäljestys ja lopetus katsotaan metsästäjiä velvoittaviksi, vaikka heillä ei ole mitään osaa kyseisissä liikenneonnettomuuksissa. 

Tässä keskustelussa unohtuu toistuvasti SRVA-sopimuksen kokonaisuus eli se, että rhy sitoutuu sopimuksella kaikkiin mahdollisiin SRVA-tehtäviin. Erityisesti tiheimmillä suurpetoalueilla on useita suurpetojen SRVA-tehtäviä karkotuksista aina loukkaantuneen suurpedon kuten esimerkiksi karhun lopetukseen. 

Nykyinen suurpetopolitiikka aiheuttaa näistä johtuvien ongelmien räjähdysmaisen kasvun. Viitteitä tästä näkyy jo.
Riistanhoitoyhdistyksien on ymmärrettävä vastuunsa, kun he tekevät SRVA-sopimuksia. Valituilla henkilöillä tulee olla riittävä osaaminen ja muun muassa koirat tehtävien hoitamiseen. Jos esimerkiksi loukkaantuneen karhun lopetustehtävässä sattuu SRVA-henkilöstölle henkeä uhkaava vahinko, voi riistanhoitoyhdistys joutua vastuuseen, jos valitulla henkilöllä ei katsota olevan sopivaa ja riittävää osaamista ja kokemusta kyseiseen tehtävään.

SRVA-sopimuksissa on jatkossa selkeästi kirjattava SRVA-henkilöstön sekä koirien osaamisvaatimukset ja miten ne todennetaan. Erityisen tärkeää on, että miten suurpetotilanteiden hoitamisen osaaminen varmistetaan, jos kannanhoidollinen metsästys ei jatku. Erityisesti liikenteessä loukkaantuneiden karhujen jäljestys ja lopetus ovat erittäin vaarallisia tehtäviä ja niiden hoitamiseen tarvitaan ehdottomasti haavoittuneen karhun metsästyskokemusta sekä metsästäjältä että koiralta.

Lisäksi korvaukset tehtävissä sattuneista tai aiheutetuista vahingoista ja rikkoutumisista sekä sorkkaeläinten ruhojen hävittämisestä aiheutuvat kulut on oltava selkeästi sovittuja. On väärin, jos metsästäjät joutuvat vastaamaan muistakin kuin omista kuluista. SRVA-tehtävät vaativat sellaista osaamista, sitoutumista ja välineistöä, että niistä on maksettava asiallinen korvaus.

Poliisi- ja riistahallinto ovat aiemmin valmistelleet SRVA-sopimuksen, joka on samansisältöinen kaikkien riistanhoitoyhdistysten osalta. Metsästäjäliitto on luonnollinen kumppani edustamaan metsästäjiä tässä valmistelussa. Liiton tulee varmistaa riittävä SRVA-toiminnan osaaminen neuvotteluissa.

Lisätietoja antaa

Antti Kuivalainen
Puheenjohtaja
Metsästäjäliiton Pohjois-Karjalan piiri ry.
Puh. 040 566 5504
antti.kuivalainenmetsastajaliitto.fi

SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITON POHJOIS-KARJALAN PIIRIN VUOSIKOKOUSKUTSU 2024

Suomen Metsästäjäliiton Pohjois-Karjalan piiri ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidetään keskiviikkona 17.4.2024 klo 18.00 alkaen Liperin koulukeskuksen Penttilä sali, Koulukuja 1, 83100 Liperi. Kokousmateriaali löytyy täältä.

Kokouksessa käsitellään sääntöjen 17§ mukaiset asiat.

Sääntöjen mukaan saa jäsenyhdistystä edustaa kaksi henkilöä. Edustajilla on yhteisesti yksi ääni jokaista sellaista edustamansa yhdistyksen henkilöjäsentä kohden, jonka osalta vuonna 2023 on suoritettu piirille tuleva jäsenmaksu. Jos edustajia on yksi, käyttää hän koko edustamansa äänimäärän. Edustajien lukumäärän ollessa kaksi, käyttää kumpikin puolet yhteisestä äänimäärästä.

Edustajilla pitää olla yhteinen jäsenyhdistyksen kokouksen pöytäkirjanote tai sen hallituksen antama valtakirja, josta selviää edustajien ja heidän mahdollisten varahenkilöiden nimet.

Henkilöjäsenillä, jotka ovat suorittaneet jäsenmaksunsa piirille edelliseltä vuodelta, on yksi (1) ääni. Sitä ei toinen ole oikeutettu käyttämään.

Valtakirjojen tarkastus aloitetaan klo 17.00.

Kokousedustajien henkilömäärä pyydetään lähettämään sähköpostilla 10.4.2024 mennessä
mari.vanska-ruotsalainenmetsastajaliitto.fi tarjoilun kartoittamiseksi.

Kahvitarjoilu klo 17.00–18.00.

TERVETULOA!

Piirihallituksen puolesta

Sirpa Niiranen ja Mari Vänskä-Ruotsalainen

Toiminnanjohtajat

Suomen Metsästäjäliitto

Pohjois-Karjalan piiri

sirpa.niiranenmetsastajaliitto.fi

puh. 0401965953

Jos haluat numeroiden telkänpöntön, käy itseäsi lähimmällä paikkakunnalla sellainen tekemässä. Ota mukaan oma akkuporakone ja torx 20 kärki.

Alla jokaisen paikkakunnan ilmoitus:

Pönttöpäivä Lieksan K-Citymarket 15.03.2024_.pdf

Pönttöpäivä Joensuun keskustan torilla 16.03.2024_.pdf

Pönttöpäivä K-Supermarket Kupiainen Kitee. 17.03.2024 _.pdf

Hankkeen tavoitteena on saada mökkiläiset ymmärtämään vieraspetojen haitallinen vaikutus alkuperäiselle kotimaiselle linnustolle ja näkemään oma tärkeä roolinsa vieraspetokantojen kurissa pitämisessä sekä erityisesti vesilintukantojen parantamisessa. Ymmärrys ja tieto on tärkeää, jotta pienpetoja saadaan vähennettyä.

Minkin ja supikoiran pyynti ei edellytä metsästäjätutkintoa

Metsästyslainsäädäntö muuttui ja vieraslajilaki sekä -asetus säädettiin vuonna 2019 niin, että minkin ja supikoiran pyynti ei enää edellytä suoritettua metsästäjätutkintoa eikä maksettua riistanhoitomaksua. Pyyntiin tulee kuitenkin olla maanomistajan tai metsästysoikeuden haltijan lupa, ja pyynti tulee tapahtua eettisesti. Päivittyneen lainsäädännön myötä minkin ja supikoiran pyynnissä voidaan hyödyntää myös mökkiläisiä. Hankkeessa valmistellaan sähköistä ja painettua koulutus- ja neuvonta-aineistoa. Tarkoituksena on toisaalta saada mökkiläiset myös pyytämään apua paikallisilta metsästysseuroilta erityisesti supikoiran pyynnissä. Supikoiran pyyntiloukut pyytävät supikoiran elävänä.

Hankkeessa luodaan maakunnalliset ja paikalliset verkostot avun löytämiseen loukkujen sijoittamiseksi ja pyynnin järjestämiseksi. Hankkeessa luodaan myös paikallisille metsästysseuroille ja alueen metsästäjille valmiudet tarjota apua mökkiläisille minkkien ja supikoirien pyytämiseen.

Pohjois-Karjalan piirin yhteyshenkilöt: Markus Jurvanen, maketinhotmail.com ja Sirpa Niiranen sirpa.niiranenmetsastajaliitto.fi

Mökkiläiset pienpetopyyntiin

Piirin kultaisen ansiomerkin saivat Jyrki Varis, Pentti Särkkä, Hilkka Honkanen ja Martti Väistö.
Piirin hopeisen ansiomerkin saivat Tapio Kiiskinen, Ari Hassinen, Minna Suomalainen, Kalle Kakkonen, Jouko Ignatius ja Petri Karjalainen. 
He kaikki ovat tehneet ansiokasta työtä vuosien ajan Piirin ampumakilpailujen hyväksi, sekä menestyneet itse kilpailuissa.

Vuoden 2023 Metsaästysampujaksi oli Kilpailutoimikunta valinnut Minna Suomalaisen ja Nuoreksi ampujaksi Anni Saarelaisen.

Piiri halusi myös muistaa nuorten ampujien valmentajia, Kalle Kakkosta ja Jouko Ignatiusta. He ovat tehneet hyvää valmennustyötä nuorten kilpa-ampujien menestykselle.

Kiitos kaikille puhujille sekä paikalle tulleille. Paikalla yli 100 henkeä.

Hyvää joulun odotusta piirin jäsenille ja muille eränkäynnistä nauttiville!

Erätulien äärelle kokoonnutaan keskustelemaan ajankohtaisista asioista ja palkitsemaan ansioituneita eränkävijöitä. Vuonna 1980 valittiin ensimmäisen kerran vuoden erämies, jolloin palkittiin Heimo Rautava.  Myöhemmin palkittavien joukkoon lisättiin vuoden kalastajan, nuoren eränkävijän sekä eräkoiran valinnat.

Tänä vuonna erätulet saivat erityisen merkityksen - juhlaerätulet syttyivät Hammaslahdessa piirin viettäessä 70-vuotisjuhlavuottaan. Piiri perustettiin vuonna 1953 kehittämään metsästysseuratoimintaa, ja sen tärkeimpänä tehtävänä on ollut alusta asti metsästysseurojen ja metsästäjien edunvalvonta. Työstä on tullut entistä merkittävämpää yhteiskunnan muutosten myötä.

Metsästys on muuttunut sukupolvien kuluessa, ja tulevaisuuden haasteet muuttuvassa yhteiskunnassa ovat mittavat. Kuluneena vuonna erityisesti suurpetoasiat ovat olleet otsikoissa, ja suurpetojen aiheuttamat vahingot ovat koskettaneet monien arkea. Maaseudulla asuvien huoli kotieläimistä ja petopelko on kasvanut. Jokaisella on oikeus asua ja elää turvallisesti koko Suomessa. Suurpetojen kannanhoidollinen metsästys on noussut keskusteluihin Suomessa ja EU-tasolla ja Metsästäjäliitto tekee jatkuvasti töitä kannanhoidollisen metsästyksen palauttamiseksi.

Erätulilla palkittiin ansioituneita metsästäjiä ja harrastajia ja kiitettiin kuluneesta vuodesta kaikkia tahoja metsästysharrastuksen hyväksi tehdystä työstä.