"Kannanhoidollisen metsästyksen oikeustulkinnat vesittävät metsästyslain 41 a pykälän tarkoituksen"

"Kannanhoidollisen metsästyksen oikeustulkinnat vesittävät metsästyslain 41 a pykälän tarkoituksen"

03.09.2024 11:08
Kansanedustaja ja maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsen Markku Eestilä toteaa kirjoituksessaan, ettei lainsäätäjien tahtotila toteutu metsästyslain osalta, sillä nykyisen Riistahallintolain 31. pykälän kirjaus tekee metsästyslain 41 a pykälästä käyttökelvottoman.

Surullista oli lukea Suomen Luonnonsuojeluliiton Pohjois-Karjalan piirin laatimaa kirjoitusta Riistakeskuksen myöntämistä karhuluvista ja heidän tekemästä valituksesta hallinto-oikeuteen. Luonnonsuojeluliitto sai jälleen kerran sen, mitä olivat tietoisesti hakemassa. Hallinto-oikeus laittoi Riistakeskuksen myöntämät karhun poikkeusluvat toimenpidekieltoon. 

Minulle ei oikeuden ratkaisut sinänsä kuulu, mutta näyttää siltä, että hallinto-oikeuden vakiintuneet tulkinnat riistahallintolain 31. pykälästä toimeenpanokieltoineen tekevät metsästyslain 41 a pykälästä pysyvästi käyttökelvottoman eli nulliteetin.

Kyseinen Metsästyslain pykälä on laadittu identtiseksi luontodirektiivin kanssa. Luontodirektiivi ja komission ohjeet sen tulkinnasta mahdollistavat kannanhoidollisen metsästyksen kolmen ehdon täyttyessä. Toki aina voidaan mennä tieteen taakse ja väittää, että asioita ei ole tutkittu riittävästi. 

Moni metsästäjä kyllä ymmärtää suurpetojen ihmisarkuuden vähentyneen satojen haaskojen ja kuvaukseen käytettyjen keinoruokintapaikkojen ansiosta. Ja kun suurpetojen kannat kasvavat ilman rajoitteita, niin tottahan niitä asutusten ympärillä ja navettojen läheisyydessä pyörii entistä enemmän. 

Ainut tehokas keino suurpetojen kantojen kurissa pitämiseksi ja sosiaalisten ongelmien vähentämiseksi on kannanhoidollinen metsästys. Sen on myös eduskunta erittäin laajan kuulemisen jälkeen mietinnössään todennut. 

Koska metsästyslain 41 a pykälä on suurpetoja koskevien valitusten osalta saatettu oikeustulkintojen toimesta pysyvästi mitättömäksi, on Riistahallintolakia korjattava. Siitäkin huolimatta, että oikeusministeriö sitä todennäköisesti vastustaa. 

Kyseisen lain 31. pykälässä lukee sanatarkasti: ”Edellä 1 momentissa tarkoitettu yksittäistä lupaa koskeva Suomen riistakeskuksen päätös voidaan panna täytäntöön muutoksenhausta huolimatta. Muutoksenhakuviranomainen voi kuitenkin kieltää päätöksen täytäntöönpanon.” Kun viimeinen lause poistetaan pykälästä, palautuu Metsästyslain 41 a pykälän ja Luontodirektiivin tarkoitus.

 

Markku Eestilä 
Kansanedustaja