Suurpetojen kannanhoidollisten lupien lainsäädäntö ja erityisesti oikeuskäytäntö puhuttaa laajasti. Syksyisten karhulupien hakuprosessissa kammattiin aiemmat oikeuden päätökset täikamman tarkkuudella ja Lieksan lupahakemus katsottiin riistakeskuksen näkökulmasta täyttävän hyväksyttävällä tavalla korkeimman hallinto-oikeuden linjaukset. Muualle, poronhoitoaluetta lukuun ottamatta, ei lupia myönnetty.
Perinteiseen tapaan Lieksan luvasta valitettiin. Valittajana on LSY Tapiola-Karelia; yhdistys, joka on lisännyt sääntöihinsä yhdeksi kotipaikaksi Joensuun. LSY Tapiola-Karelian osoite ja vastuuhenkilö ovat Lopella, eikä yhdistyksellä ole Joensuussa tai koko Pohjois-Karjalassa minkäänlaista aktiivista toimintaa. Yhdistys on perustettu pelkästään valitusoikeuden takia.
Hallinto-oikeudelle toimitetuissa valituksissa edellytetään luvan toimeenpanokieltoa ja oikeus toimii poikkeuksetta näin. Asian käsittely vie useita kuukausia eikä oikeuden päätöstä saada metsästyskauden aikana.
-Hallinto-oikeuden määräämää toimeenpanokieltoa käytetään härskisti hyväksi, koska tiedetään, että sillä saavutetaan alkuperäinen tavoite eli metsästyksen estäminen, toteaa Pohjois-Karjalan piirin puheenjohtaja Antti Kuivalainen.
Suurpetojen lupien valitusoikeus perustuu metsästyslain 90 §. Valitusoikeus on kirjattu lakiin laveasti ja käytännössä ainoa ehto on valituksen tekijän paikallisuus tai alueellisuus. Valittajataholta ei edellytetä aktiivista toimintaa.
-Suurpetojen kannanhoidollisista luvista tehdyillä valituksilla ja erityisesti sillä, että valitusoikeus ei perustu paikalliseen tai alueelliseen toimintaan, johon myönnetty lupa vaikuttaisi, on maalaisjärjen vastainen. Perusteettomilla toimeenpanokieltovaatimuksilla saavutetaan valittajan tavoite oikeuden päätöksestä riippu-matta, Kuivalainen jatkaa.
Metsästyksen estäminen ei ole riistahallinnon, metsästäjien, paikallisten asukkaiden ja eläinten kasvattajien, eduskunnan tai valtioneuvoston tahdon mukaista. Toiminnalla estetään tai ainakin vaikeutetaan tieteeseen ja laajaan valmisteluun perustuvaa eri lajien kannanhoitoa eli luonnonhoitoa.
Maa- ja metsätalousministeriö on jo vuosia hakenut ratkaisua ongelmaan. Tavoitteena on tehdä lakimuutoksia, jotka mahdollistaisivat kannanhoidollisen metsästyksen. Jos järjestelmässä olevia valuvikoja, eli valitusoikeutta ja toimeenpanokieltoa, ei muuteta, niin kaikki lakimuutokset ovat turhia. Vaikka lainsäädäntö olisi luontodirektiivin mukainen, niin valittajat saavat luvat jäihin toimeenpanokieltovaatimuksilla. Nämä järjestelmässä olevat valuviat on korjattava.
Lisätietoja:
Antti Kuivalainen, puheenjohtaja
Puh. 040 566 5504
Suomen Metsästäjäliiton Pohjois-Karjalan piiriin kuuluu 190 jäsenseuraa ja sekä reilut 12 600 metsästäjäjäsentä. Piiri toteuttaa edunvalvontatyötä, jotta perinteinen metsästys olisi mahdollista sekä nyt että tulevaisuudessa.
