Maa- ja metsätalousministeriön nettisivuilla todetaan, että hoitosuunnitelmat ovat olennainen osa julkisen riistakonsernin strategiaa ja keskeisiä välineitä riistapolitiikan toteutumisessa. Hoitosuunnitelmien pyrkimyksenä on sovittaa eri tahojen näkemykset riistaeläinkantojen hoidosta ja suojelusta yhteen. Hoitosuunnitelmien perustana on aina ajankohtainen ja luotettava tieto riistaeläimen biologiasta ja ekologisista tarpeista. Suunnitelmien avulla riistaeläinkantoja voidaan hoitaa pitkäjänteisesti ja tavoitteellisesti. Laji- tai lajiryhmäkohtaiset hoitosuunnitelmat ottavat huomioon kunkin lajin kannanhoidon erityistarpeet sekä alueellisesti että valtakunnallisesti. Suunnitelmissa kootaan yhteen kaikki toimenpiteet, jotka ovat kunkin lajin hoidon kannalta olennaisia. Hoitosuunnitelmilla vastataan kansainvälisiin velvoitteisiin lajien suojelusta.
Kannanhoitosuunnitelmien mukainen eri lajien kannanhoito on vastuullista luonnonhoitoa, jolla edistetään eri lajien elinvoimaisuutta sekä pyritään vähentämään haittoja ja ongelmia. Metsästäjät vastaavat kannanhoidossa kenttätyöstä, joka pitää sisällään muun muassa havaintoaineiston ja mahdollisten tautinäytteiden keräämistä, pienpeto- ja vieraslajipyyntiä, suurriistavirka-apua, kosteikkojen ja riistapeltojen perustamista ja ylläpitoa.
Luontojärjestöt ovat valituksillaan osoittaneet, etteivät he hyväksy tieteeseen perustuvaa kannanhoitoa. Samalla he vaarantavat metsästäjien tekemän merkittävän vapaaehtoistyön jatkumisen. Toivon, että yksittäisistä muotovirheistä tai vastaavista valittamisen sijaan nähtäisiin kannanhoidon kokonaisuuden merkitys luonnonhoidossa.
Antti Kuivalainen
Puheenjohtaja
Suomen Metsästäjäliiton Pohjois-Karjalan piiri ry.
