Avoin kirje LSL Tapiolalle    

Hyvä Luonnonsuojeluliitto Tapiola,

Olette valituksillanne saaneet hallinto-oikeuden asettamaan suurpetojen kannanhoidolliset luvat toimeenpanokieltoon. Päätöstenne vaikutukset eivät kohdistu vain metsästäjiin ja riistanhoitoon, vaan ne ulottuvat laajasti maaseudun elinkeinoihin ja tavallisten perheiden arkeen.

Maatalouden harjoittajat ovat jo vuosia joutuneet kantamaan suurpetojen aiheuttamia taloudellisia ja henkisiä menetyksiä. Kotieläimiä raadellaan ja ajetaan metsiin, rehupaaleja tuhotaan, ja petosuojaukset lisäävät työmäärää sekä kustannuksia kestämättömällä tavalla. Monen karjatilan toiminta on tämän vuoksi käynyt kannattamattomaksi, ja tiloja on jou-duttu lopettamaan – kehitys, joka uhkaa kiihtyä entisestään.

Syrjäseuduilla arki vaikeutuu myös lasten ja perheiden näkökulmasta. On alueita, joissa lapset joutuvat kulkemaan pitkiä matkoja pimeitä metsäteitä koulukyydille. Kun suurpetojen liikkuminen näillä alueilla on lisääntynyt, vanhemmat kantavat jatkuvaa huolta lastensa turvallisuudesta.

Suurpetojen kannanhoito ja siihen liittyvä metsästys on hyväksytty demokraattisesti eduskunnassa ja valmisteltu tieteeseen perustuen ministeriön toimesta. Riistakeskus vastaa suunnitelmien toteutuksesta metsästäjien avustuksella. Teidän valitustenne vuoksi tämä yhteiskunnallisesti hyväksytty toiminta on nyt estetty.

Koska olette valituksillanne aktiivisesti vaikuttaneet siihen, ettei suurpetojen kannanhoidollista metsästystä voida toteuttaa, pidämme kohtuullisena vaatia teitä osallistumaan aiheuttamienne seurausten hallintaan.

Me allekirjoittaneet edellytämme, että Luonnonsuojeluliitto Tapiola kantaa vastuuta ja osallistuu käytännön toimiin:
•    turvaamalla lasten kouluteitä syrjäseudulla,
•    vartioimalla karjankasvattajien eläimiä metsälaitumilla,
•    suojaamalla rehupaaleja karhutuhoilta öisin,
•    avustamalla petoaitojen rakentamisessa ja huoltamisessa.

Näin voisitte osoittaa, että luonnonsuojelun lisäksi välitätte myös maaseudun perheiden, lasten ja tuotantoeläinten turvallisuudesta sekä toimeentulosta.

18.9.2025

Suomen Metsästäjäliiton Kainuun piiri
Suomen Metsästäjäliiton Pohjois-Karjalan piiri
Suomen Metsästäjäliiton Pohjois-Savon piiri

Piirin puheenjohtajan mielipidekirjoitus Sanomalehti Karjalaiseen 27.8.2025

Itä-Suomen poliisi on toistuvasti mustamaalannut erityisesti meitä itäsuomalaisia metsästäjiä. Aihe nostettiin taas esille maksetun konsultin avustuksella. Faktoihin perustumattomia syytöksiä heitellään. 

Minulle ei ole tämän julkisen mustamaalaamisen tarkoitus selvinnyt. Pahimmillaan nämä syytökset innoittavat maanomistajia perumaan vuokrasopimuksia metsästysseuroilta. Ei varmaan ymmärretä, että metsästysseuran luvallisesta ja laillisesta metsästyksestä poistettu vuokrasopimus on syöttö salametsästäjän lapaan. 

Virallisten Tilastokeskuksen tilastojen mukaan on metsästäjä tuomittu viimeisen kymmenen vuoden aikana keskimäärin vuodessa alle 20 kertaa metsästysrikoksesta ja alle kaksi kertaa törkeästä metsästysrikoksesta siis vuodessa ja koko valtakunnassa. 

Poliisin uutisessa kiinnitti huomiota myös heidän itsensä arvio metsästyksen valvonnan huonosta tasosta. Tähän väittämään on helppo yhtyä. Toivon todella, että poliisissakin ymmärretään lopultakin se, että resurssien pääosan käyttö luvallisen metsästyksen valvontaan ei edistä esimerkiksi suurpetojen salametsästyksen valvontaa. Jos halutaan tuloksia, on valvonta kohdennettava näihin rikoksiin liittyvien vihjeiden ja havaintojen kimppuun. Lisäresurssia ei tarvita, vaan nykyisten tehokasta käyttöä. 

Savukukkoa on käytetty paljon esimerkkinä metsästysrikollisuudesta. Voi esittää kysymyksen, että olisiko tuo touhu jatkunut neljä vuotta, jos poliisi olisi aidosti kiinnittänyt huomiota vihjeisiin ja havaintoihin, joita alueelta tuli? 

Olen tarjonnut taas kerran poliisille metsästäjien apua. Katsotaan, kelpaako se nyt. Metsästäjät ovat valmiita yhteistyöhön, mutta luvallisen metsästyksen häirintään tai rehellisten metsästäjien asepussien vetoketjuja emme lähde tarkistamaan. 

Antti Kuivalainen 
Puheenjohtaja 
Metsästäjäliiton Pohjois-Karjalan piiri ry
 

Naisille suunnattu haulikkoammunnan koulutuspäivä

Järjestämme matalan kynnyksen haulikkoammuntakoulutuksen, joka on tarkoitettu kaikille naisille – aiempaa kokemusta aseiden käsittelystä tai ammunnasta ei tarvita, mutta kokeneemmatkin voivat tulla hiomaan ammuntatekniikkaansa. Koulutuksessa käydään läpi haulikkoammunnan perusteita, aseen turvallisen käsittelyn periaatteita sekä harjoitellaan ammuntaa ohjatusti kokeneiden kouluttajien opastuksella.  

Ajankohta: sunnuntaina 25.5.2025 klo 12-15
Paikka: Rahkeen ampumarata, Uimaharjuntie 1112, 81280 Uimaharju
Kouluttajat: Kilpa-ampujat Mirva Lukkarinen ja Tiina Lukkarinen

Koulutuksessa pääsemme teoriaosuuden jälkeen itse asiaan; koulutuksen hintaan kuuluu 25 kiekon kiekkoammuntakierros joko omalla tai kouluttajien haulikolla. 

Jos sinulla on oma haulikko, voit ottaa sen mukaasi. Jos taas suunnittelet oman haulikon hankintaa, Pauli Lukkarinen opastaa radalla aseen valinnassa ja sen säätöjen kanssa. 

Koulutuksen hinta on 30 € Metsästäjäliiton jäsenseurojen jäsenille, muille 50 €. Osallistumismaksu tulee maksaa ennen koulutusta piirin tilille FI66 5197 0340 0320 04. 

Mukaan mahtuu 15 osallistujaa ilmoittautumisjärjestyksessä. Ilmoittaudu sähköisellä lomakkeella (QR-koodi) pian, kuitenkin viimeistään 15.5.2025. Huomioitahan, että ilmoittautuminen on sitova. 

Piiri tarjoaa osallistujille kahvit ja pientä huikopalaa. Aseliike SAR Joensuun yrittäjä Anni Kallio on paikalla esittelemässä ammuntatarvikkeita ja SARin palveluita.

Lisätietoja koulutusiltapäivästä saat Pohjois-Karjalan Jahtinaisten puheenjohtaja Jaana Puhakalta puh. 044 257 1652 ja Metsästäjäliiton Pohjois-Karjalan piirin toiminnanjohtaja Mari Vänskä-Ruotsalaiselta puh. 040 196 5953.

Tule rohkeasti mukaan – luvassa on antoisa ja opettavainen iltapäivä mukavassa seurassa!

Tapahtuman järjestävät yhteistyössä Metsästäjäliiton Pohjois-Karjalan piiri ry, Pohjois-Karjalan Jahtinaiset ry sekä Palovaaran Erämiehet ry

Metso-leiri alkaa keskiviikkona 2.7. klo 12 ja päättyy perjantaina 4.7. klo 12, minkä jälkeen halukkaat voivat osallistua metsästäjätutkinnon suorittamiseen.

Leirin ohjelmassa on mm. erätaitojen ja ammunnan perusteiden opiskelua, pienpetopyyntiin perehtymistä ja loukun rakentamista, luonto- ja eräpolulla eläin- ja kasviaiheisten rastipisteiden etsintää, metsästyskoirarotuihin tutustumista sekä tietenkin mukavaa yhdessäoloa. 

Leirin hinta on 140 €/osallistuja sisältäen leiriohjelman, ateriat, majoituksen, Metsästäjäliiton T-paidan sekä leirivakuutuksen. 

Päätöspäivänä on mahdollista osallistua metsästäjätutkintokokeeseen, jonka erillinen 20 €:n tutkintomaksu suoritetaan paikan päällä. 

Leirille ilmoittaudutaan sähköisellä lomakkeella 31.5.2025 mennessä. Voit täyttää lomakkeen myös mobiililaitteella lukemalla tämän QR-koodin. Leirille otetaan 15 lasta/nuorta ilmoittautumisjärjestyksessä. Ilmoittautuminen on sitova.

Leirin vastuulliset järjestäjät ovat Pirttijärven Erä ry, Oinassalmen Erä ry, Metsästäjäliiton Pohjois-Karjalan piiri ry ja Ilomantsin riistanhoitoyhdistys yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa. Lisätietoja saat leirijohtaja Markus Ahposelta puh. 040 573 4606 ja piirin toiminnanjohtaja Mari Vänskä-Ruotsalaiselta puh. 040 196 5953.

Suomen Metsästäjäliiton Pohjois-Karjalan piiri ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidetään Kontiolahden koulun Ohto-auditoriossa (os. Keskuskatu 11, 81100 Kontiolahti) torstaina 3.4.2025 klo 18:00 alkaen. Kokousmateriaali löytyy täältä. Valtakirjapohja on tulostettavissa täältä. 

Kokouksessa käsitellään sääntöjen 17 § mukaiset asiat.

Sääntöjen mukaan saa jäsenyhdistystä edustaa kaksi henkilöä. Edustajilla on yhteisesti yksi ääni jokaista sellaista edustamansa yhdistyksen henkilöjäsentä kohden, jonka osalta vuonna 2024 on suoritettu piirille tuleva jäsenmaksu. Jos edustajia on yksi, käyttää hän koko edustamansa äänimäärän. Edustajien lukumäärän ollessa kaksi, käyttää kumpikin puolet yhteisestä äänimäärästä.

Edustajilla pitää olla yhteinen jäsenyhdistyksen kokouksen pöytäkirjanote tai sen hallituksen antama valtakirja, josta selviää edustajien ja heidän mahdollisten varahenkilöiden nimet.

Henkilöjäsenillä, jotka ovat suorittaneet jäsenmaksunsa piirille edelliseltä vuodelta, on yksi (1) ääni. Sitä ei toinen ole oikeutettu käyttämään.

Valtakirjojen tarkastus aloitetaan klo 17:00.

Kahvitarjoilu ennen kokousta klo 17:00–18:00.Tarjoilun vuoksi pyydämme ilmoittamaan kokousedustajien lukumäärän viimeistään keskiviikkona 26.3.2025 joko sähköpostilla mari.vanska-ruotsalainenmetsastajaliitto.fi tai viestillä puh. 040 196 5953.

Ennen kokousta piirihallituksen jäsen Mika Piiroinen kertoo kokemuksia poikkeuslupaperusteisesta suden metsästyksestä Keski-Karjalan alueella sekä julkistetaan vuoden 2024 pienpeto- ja riistanhoitokampanjoiden
tulokset. Suomen Metsästäjäliiton terveiset kokoukseen tuo liiton puheenjohtaja Petteri Lampinen.

TERVETULOA!

Piirihallituksen puolesta

Mari Vänskä-Ruotsalainen
Toiminnanjohtaja
Suomen Metsästäjäliiton Pohjois-Karjalan piiri ry.
mari.vanska-ruotsalainenmetsastajaliitto.fi
puh. 040 196 5953
 

Ehdota vuoden eränkävijää, eräkoiraa ja kalastajaa viimeistään su 24.11. - Erätulet 7.12. klo 16.30

Vuosi on jo sen verran pitkällä, että on aika valita ja palkita vuoden eränkävijät, eräkoira ja kalastaja. Onko sinun lähipiirissäsi tai seurakaverina arvostusta nauttiva eränkävijä, joka harrastaa metsästystä ja riistanhoitoa, on ehkä aktiivinen talkoolainen tai seuratoimija? Ehdota häntä vuoden eränkävijäksi.

Metsästysharrastuksella ja perinteisellä metsästyskulttuurilla ei ole tulevaisuutta ilman nuoria lajin harrastajia. Haluamme siksi muistaa myös nuoria innokkaita metsästäjiä nimeämällä vuoden nuoren eränkävijän, joten ehdota palkittavaksi myös tuntemaasi innokasta metsällä viihtyvää nuorta.

Ja mitäpä olisi metsästys ilman nelijalkaisia apureitamme! Myös vuoden eräkoira ansaitsee tulla palkituksi, joten ehdota hyvin metsällä toimivaa ja ehkä kokeissakin pärjännyttä koiraa vuoden eräkoiraksi. Ehdotukseen tulee sisällyttää koiran virallinen nimi ja omistajan tiedot. Eräkoiran valinnan tekee Pohjois-Karjalan kennelpiiri. 

Vuoden kalastajan esitykset käsittelee ja vuoden kalastajan valitsee Pohjois-Karjalan vapaa-ajan kalastajat.

Voit tehdä ehdotukset jokaiseen kategoriaan tai vain yhteen. Toimita ehdotuksesi joko sähköpostilla pohjoiskarjalametsastajaliitto.fi tai täyttämällä tästä linkistä avautuva Forms-lomake viimeistään tämän viikon sunnuntaina 24.11. Yhteystietonsa jättäneiden ehdotusten tekijöiden kesken arvotaan tuotepalkintoja. 

Tervetuloa Erätulille Kontiolahden ampumahiihtostadionille la 7.12. klo 16.30 alkaen

Eränkävijöiden valinnat julkistetaan ja eränkävijät palkitaan perinteisesti koko eräväen yhteisessä Erätulet-tapahtumassa. Tänä vuonna Erätulet järjestetään Kontiolahden ampumahiihtostadionilla, ampumahiihdon maailmancupin osakilpailun yhteydessä. Stadionin alueelle nousee kaikille avoin ja pääsymaksuton Event Park -tapahtumatori, jossa myös vietämme Erätulet-tapahtumaa. Juhlapuhujaksi saapuu MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola, Kennelliiton hallituksen tervehdyksen Erätulille tuo Jukka Immonen ja Kontiolahden seurakunnan edustaja julistaa joulurauhan. Tapahtumassa on perinteisesti tarjolla grillimakkaraa ja kahvia. 

Erätulien jälkeen on mahdolllisuus ostaa pääsylippu ampumahiihdon maailmancupin osakilpailuun ja käydä katsomassa joko katsomossa tai seinänousussa naisten pikamatkan kilpailu.

Tervetuloa Erätulille sankoin joukoin!
 

Surullista oli lukea Suomen Luonnonsuojeluliiton Pohjois-Karjalan piirin laatimaa kirjoitusta Riistakeskuksen myöntämistä karhuluvista ja heidän tekemästä valituksesta hallinto-oikeuteen. Luonnonsuojeluliitto sai jälleen kerran sen, mitä olivat tietoisesti hakemassa. Hallinto-oikeus laittoi Riistakeskuksen myöntämät karhun poikkeusluvat toimenpidekieltoon. 

Minulle ei oikeuden ratkaisut sinänsä kuulu, mutta näyttää siltä, että hallinto-oikeuden vakiintuneet tulkinnat riistahallintolain 31. pykälästä toimeenpanokieltoineen tekevät metsästyslain 41 a pykälästä pysyvästi käyttökelvottoman eli nulliteetin.

Kyseinen Metsästyslain pykälä on laadittu identtiseksi luontodirektiivin kanssa. Luontodirektiivi ja komission ohjeet sen tulkinnasta mahdollistavat kannanhoidollisen metsästyksen kolmen ehdon täyttyessä. Toki aina voidaan mennä tieteen taakse ja väittää, että asioita ei ole tutkittu riittävästi. 

Moni metsästäjä kyllä ymmärtää suurpetojen ihmisarkuuden vähentyneen satojen haaskojen ja kuvaukseen käytettyjen keinoruokintapaikkojen ansiosta. Ja kun suurpetojen kannat kasvavat ilman rajoitteita, niin tottahan niitä asutusten ympärillä ja navettojen läheisyydessä pyörii entistä enemmän. 

Ainut tehokas keino suurpetojen kantojen kurissa pitämiseksi ja sosiaalisten ongelmien vähentämiseksi on kannanhoidollinen metsästys. Sen on myös eduskunta erittäin laajan kuulemisen jälkeen mietinnössään todennut. 

Koska metsästyslain 41 a pykälä on suurpetoja koskevien valitusten osalta saatettu oikeustulkintojen toimesta pysyvästi mitättömäksi, on Riistahallintolakia korjattava. Siitäkin huolimatta, että oikeusministeriö sitä todennäköisesti vastustaa. 

Kyseisen lain 31. pykälässä lukee sanatarkasti: ”Edellä 1 momentissa tarkoitettu yksittäistä lupaa koskeva Suomen riistakeskuksen päätös voidaan panna täytäntöön muutoksenhausta huolimatta. Muutoksenhakuviranomainen voi kuitenkin kieltää päätöksen täytäntöönpanon.” Kun viimeinen lause poistetaan pykälästä, palautuu Metsästyslain 41 a pykälän ja Luontodirektiivin tarkoitus.

Markku Eestilä 
Kansanedustaja

Maa- ja metsätalousministeriön nettisivuilla todetaan, että hoitosuunnitelmat ovat olennainen osa julkisen riistakonsernin strategiaa ja keskeisiä välineitä riistapolitiikan toteutumisessa. Hoitosuunnitelmien pyrkimyksenä on sovittaa eri tahojen näkemykset riistaeläinkantojen hoidosta ja suojelusta yhteen. Hoitosuunnitelmien perustana on aina ajankohtainen ja luotettava tieto riistaeläimen biologiasta ja ekologisista tarpeista. Suunnitelmien avulla riistaeläinkantoja voidaan hoitaa pitkäjänteisesti ja tavoitteellisesti. Laji- tai lajiryhmäkohtaiset hoitosuunnitelmat ottavat huomioon kunkin lajin kannanhoidon erityistarpeet sekä alueellisesti että valtakunnallisesti. Suunnitelmissa kootaan yhteen kaikki toimenpiteet, jotka ovat kunkin lajin hoidon kannalta olennaisia. Hoitosuunnitelmilla vastataan kansainvälisiin velvoitteisiin lajien suojelusta.

Kannanhoitosuunnitelmien mukainen eri lajien kannanhoito on vastuullista luonnonhoitoa, jolla edistetään eri lajien elinvoimaisuutta sekä pyritään vähentämään haittoja ja ongelmia. Metsästäjät vastaavat kannanhoidossa kenttätyöstä, joka pitää sisällään muun muassa havaintoaineiston ja mahdollisten tautinäytteiden keräämistä, pienpeto- ja vieraslajipyyntiä, suurriistavirka-apua, kosteikkojen ja riistapeltojen perustamista ja ylläpitoa.

Luontojärjestöt ovat valituksillaan osoittaneet, etteivät he hyväksy tieteeseen perustuvaa kannanhoitoa. Samalla he vaarantavat metsästäjien tekemän merkittävän vapaaehtoistyön jatkumisen. Toivon, että yksittäisistä muotovirheistä tai vastaavista valittamisen sijaan nähtäisiin kannanhoidon kokonaisuuden merkitys luonnonhoidossa.

Antti Kuivalainen 
Puheenjohtaja 
Suomen Metsästäjäliiton Pohjois-Karjalan piiri ry.
 

Suurpetojen kannanhoidollisten lupien lainsäädäntö ja erityisesti oikeuskäytäntö puhuttaa laajasti. Syksyisten karhulupien hakuprosessissa kammattiin aiemmat oikeuden päätökset täikamman tarkkuudella ja Lieksan lupahakemus katsottiin riistakeskuksen näkökulmasta täyttävän hyväksyttävällä tavalla korkeimman hallinto-oikeuden linjaukset. Muualle, poronhoitoaluetta lukuun ottamatta, ei lupia myönnetty.

Perinteiseen tapaan Lieksan luvasta valitettiin. Valittajana on LSY Tapiola-Karelia; yhdistys, joka on lisännyt sääntöihinsä yhdeksi kotipaikaksi Joensuun. LSY Tapiola-Karelian osoite ja vastuuhenkilö ovat Lopella, eikä yhdistyksellä ole Joensuussa tai koko Pohjois-Karjalassa minkäänlaista aktiivista toimintaa. Yhdistys on perustettu pelkästään valitusoikeuden takia. 

Hallinto-oikeudelle toimitetuissa valituksissa edellytetään luvan toimeenpanokieltoa ja oikeus toimii poikkeuksetta näin. Asian käsittely vie useita kuukausia eikä oikeuden päätöstä saada metsästyskauden aikana. 

-Hallinto-oikeuden määräämää toimeenpanokieltoa käytetään härskisti hyväksi, koska tiedetään, että sillä saavutetaan alkuperäinen tavoite eli metsästyksen estäminen, toteaa Pohjois-Karjalan piirin puheenjohtaja Antti Kuivalainen.

Suurpetojen lupien valitusoikeus perustuu metsästyslain 90 §. Valitusoikeus on kirjattu lakiin laveasti ja käytännössä ainoa ehto on valituksen tekijän paikallisuus tai alueellisuus. Valittajataholta ei edellytetä aktiivista toimintaa.

-Suurpetojen kannanhoidollisista luvista tehdyillä valituksilla ja erityisesti sillä, että valitusoikeus ei perustu paikalliseen tai alueelliseen toimintaan, johon myönnetty lupa vaikuttaisi, on maalaisjärjen vastainen. Perusteettomilla toimeenpanokieltovaatimuksilla saavutetaan valittajan tavoite oikeuden päätöksestä riippu-matta, Kuivalainen jatkaa.

Metsästyksen estäminen ei ole riistahallinnon, metsästäjien, paikallisten asukkaiden ja eläinten kasvattajien, eduskunnan tai valtioneuvoston tahdon mukaista. Toiminnalla estetään tai ainakin vaikeutetaan tieteeseen ja laajaan valmisteluun perustuvaa eri lajien kannanhoitoa eli luonnonhoitoa.

Maa- ja metsätalousministeriö on jo vuosia hakenut ratkaisua ongelmaan. Tavoitteena on tehdä lakimuutoksia, jotka mahdollistaisivat kannanhoidollisen metsästyksen. Jos järjestelmässä olevia valuvikoja, eli valitusoikeutta ja toimeenpanokieltoa, ei muuteta, niin kaikki lakimuutokset ovat turhia. Vaikka lainsäädäntö olisi luontodirektiivin mukainen, niin valittajat saavat luvat jäihin toimeenpanokieltovaatimuksilla. Nämä järjestelmässä olevat valuviat on korjattava.

Lisätietoja:
Antti Kuivalainen, puheenjohtaja
Puh. 040 566 5504

Suomen Metsästäjäliiton Pohjois-Karjalan piiriin kuuluu 190 jäsenseuraa ja sekä reilut 12 600 metsästäjäjäsentä. Piiri toteuttaa edunvalvontatyötä, jotta perinteinen metsästys olisi mahdollista sekä nyt että tulevaisuudessa.

SRVA-toiminta on yksi riistanhoitoyhdistyksen vapaaehtoistoiminnoista, joka perustuu metsästäjien suostumukseen tehdä poliisin määräyksestä virka-apu tehtäviä sorkkaeläin- tai suurpetovahinkoihin liittyen. Mikäli yhdistyksestä löytyy riiittävästi vapaaehtoisia toimijoita, velvoittaa riistahallintolaki riistanhoitoyhdistystä tekemään poliisin kanssa SRVA-sopimukseen. Toimintaan sitoutuneiden metsästäjien määrää, metsästäjien ja koirien kokemusta ja osaamista tai välineitä ei ole laissa tai sopimuksessa yksilöity, vaan ne ovat yhdistyskohtaisia.

SRVA:lla hoidetaan liikenteessä loukkaantuneet sorkkaeläimet sekä suurpetojen karkotus, lopetus ja myös liikenteessä loukkaantuneiden jäljestys ja lopetus. SRVA-henkilöstön osaaminen perustuu metsästysharrastuksessa saatuun osaamiseen ja välineisiin sekä tässä harrastuksessa koulutettuihin ja harjaannutettuihin koiriin.

Noin kymmenen riistahoitoyhdistystä on irtisanonut SRVA-sopimuksensa. Useassa muussa yhdistyksessä on myös käyty keskustelua sopimusten irtisanomisista. Keskeiset syyt ovat olleet tyytymättömyys suurpetopolitiikan tilaan sekä sopimuksessa olevat puutteet. Nykyinen suurpetopolitiikka ei mahdollista riittävää osaamisen varmistamista ja lisäksi erityisesti susitilanne vaarantaa koirien käytön. Lisäksi metsästäjien vakuutusturva ja mahdollisten vahinkojen sekä kuolleiden eläinten hävittämisen korvaukset ovat aiheuttaneet tyytymättömyyttä.

Pääosa SRVA-tehtävistä liittyvät liikenteessä loukkaantuneisiin sorkkaeläimiin. Tämä myös ohjaa keskustelua harhateille. Loukkaantuneiden sorkkaeläinten jäljestys ja lopetus katsotaan metsästäjiä velvoittaviksi, vaikka heillä ei ole mitään osaa kyseisissä liikenneonnettomuuksissa. 

Tässä keskustelussa unohtuu toistuvasti SRVA-sopimuksen kokonaisuus eli se, että rhy sitoutuu sopimuksella kaikkiin mahdollisiin SRVA-tehtäviin. Erityisesti tiheimmillä suurpetoalueilla on useita suurpetojen SRVA-tehtäviä karkotuksista aina loukkaantuneen suurpedon kuten esimerkiksi karhun lopetukseen. 

Nykyinen suurpetopolitiikka aiheuttaa näistä johtuvien ongelmien räjähdysmaisen kasvun. Viitteitä tästä näkyy jo.
Riistanhoitoyhdistyksien on ymmärrettävä vastuunsa, kun he tekevät SRVA-sopimuksia. Valituilla henkilöillä tulee olla riittävä osaaminen ja muun muassa koirat tehtävien hoitamiseen. Jos esimerkiksi loukkaantuneen karhun lopetustehtävässä sattuu SRVA-henkilöstölle henkeä uhkaava vahinko, voi riistanhoitoyhdistys joutua vastuuseen, jos valitulla henkilöllä ei katsota olevan sopivaa ja riittävää osaamista ja kokemusta kyseiseen tehtävään.

SRVA-sopimuksissa on jatkossa selkeästi kirjattava SRVA-henkilöstön sekä koirien osaamisvaatimukset ja miten ne todennetaan. Erityisen tärkeää on, että miten suurpetotilanteiden hoitamisen osaaminen varmistetaan, jos kannanhoidollinen metsästys ei jatku. Erityisesti liikenteessä loukkaantuneiden karhujen jäljestys ja lopetus ovat erittäin vaarallisia tehtäviä ja niiden hoitamiseen tarvitaan ehdottomasti haavoittuneen karhun metsästyskokemusta sekä metsästäjältä että koiralta.

Lisäksi korvaukset tehtävissä sattuneista tai aiheutetuista vahingoista ja rikkoutumisista sekä sorkkaeläinten ruhojen hävittämisestä aiheutuvat kulut on oltava selkeästi sovittuja. On väärin, jos metsästäjät joutuvat vastaamaan muistakin kuin omista kuluista. SRVA-tehtävät vaativat sellaista osaamista, sitoutumista ja välineistöä, että niistä on maksettava asiallinen korvaus.

Poliisi- ja riistahallinto ovat aiemmin valmistelleet SRVA-sopimuksen, joka on samansisältöinen kaikkien riistanhoitoyhdistysten osalta. Metsästäjäliitto on luonnollinen kumppani edustamaan metsästäjiä tässä valmistelussa. Liiton tulee varmistaa riittävä SRVA-toiminnan osaaminen neuvotteluissa.

Lisätietoja antaa

Antti Kuivalainen
Puheenjohtaja
Metsästäjäliiton Pohjois-Karjalan piiri ry.
Puh. 040 566 5504
antti.kuivalainenmetsastajaliitto.fi