Tilaisuuden avaa Metsästäjäliiton Pohjois-Karjalan piirin puheenjohtaja Antti Kuivalainen. Erätulien ohjelmassa on joulurauhan julistus, vuoden eränkävijän ja nuoren eränkävijän, eräkoiran ja kalastajan julkistaminen, sekä palkitaan kuluneen vuoden aikana ansioituneet metsästysampujat. Katso ohjelma täältä. 

Tilaisuus on avoin kaikille ja sinne on vapaa pääsy. Tervetuloa Eräväen yhteiseen juhlaan!

Metsästysharrastuksella ja perinteisellä metsästyskulttuurilla ei ole tulevaisuutta ilman nuoria lajin harrastajia. Haluamme siksi muistaa myös nuoria innokkaita metsästäjiä, riistanhoitajia ja koiraharrastajia nimeämällä vuoden nuoren eränkävijän, joten ehdota palkittavaksi myös tuntemaasi innokasta metsällä viihtyvää nuorta.

Ja mitäpä olisi metsästys ilman nelijalkaisia apureitamme! Myös vuoden eräkoira ansaitsee tulla palkituksi, joten ehdota hyvin metsällä toimivaa ja ehkä kokeissakin pärjännyttä koiraa vuoden eräkoiraksi. Ehdotukseen tulee sisällyttää koiran virallinen nimi ja omistajan tiedot. Eräkoiran valinnan tekee Pohjois-Karjalan kennelpiiri.

Vuoden kalastajan esitykset käsittelee ja vuoden kalastajan valitsee Pohjois-Karjalan vapaa-ajan kalastajat.

Toimita eränkävijöiden ehdotukset joko sähköpostilla pohjoiskarjalametsastajaliitto.fi (subject: Vuoden%20er%C3%A4nk%C3%A4vij%C3%B6iden%20ehdotukset) tai täyttämällä tästä linkistä avautuva Forms-lomake viimeistään 3.12. Eräkoiraehdotukset tulee toimittaa sähköpostilla sihteeripohjois-karjalankennelpiiri.fi viimeistään 3.12.2025.

Eränkävijöiden valinnat julkistetaan ja eränkävijät palkitaan perinteisesti koko eräväen yhteisessä Erätulet-tapahtumassa. Tänä vuonna Erätulet järjestetään Timitran hiihtokeskuksella Lieksassa la 13.12. klo 13 alkaen.
 

Tutjunniemen Erä ry:n jo perinteeksi muodostunut eräpäivä alueen nuorisolle ja kyläläisille kokosi jälleen eränkäynnistä kiinnostuneita seuraamaan ja osallistumaan Tutjunniemen Erän hirvijahtipäivään. 

Jahtipäivään osallistui noin 25 lasta ja nuorta sekä heidän vanhempiaan kymmenkunta henkeä. Tänä vuonna jahti ei tuottanut saalista, kun viime vuonna eräpäivän aikana kaatui kaksi hirven vasaa. Vaikka kaatoja ei nyt tullutkaan, pääsi osa eräpäivän osallistujista kahden tunnin passissa olon aikana kuitenkin näkemään hirviä sekä seuraamaan hirvikoirien työskentelyä. 

Olennainen osa yhteisöllistä eräpäivää on tietenkin osallistujien kokoontuminen seuran kodalle, jossa kaikki halukkaat saivat paistaa makkaraa sekä vaihtaa kuulumisia ja kokemuksia toisten kanssa. 

Avoin kirje LSL Tapiolalle    

Hyvä Luonnonsuojeluliitto Tapiola,

Olette valituksillanne saaneet hallinto-oikeuden asettamaan suurpetojen kannanhoidolliset luvat toimeenpanokieltoon. Päätöstenne vaikutukset eivät kohdistu vain metsästäjiin ja riistanhoitoon, vaan ne ulottuvat laajasti maaseudun elinkeinoihin ja tavallisten perheiden arkeen.

Maatalouden harjoittajat ovat jo vuosia joutuneet kantamaan suurpetojen aiheuttamia taloudellisia ja henkisiä menetyksiä. Kotieläimiä raadellaan ja ajetaan metsiin, rehupaaleja tuhotaan, ja petosuojaukset lisäävät työmäärää sekä kustannuksia kestämättömällä tavalla. Monen karjatilan toiminta on tämän vuoksi käynyt kannattamattomaksi, ja tiloja on jou-duttu lopettamaan – kehitys, joka uhkaa kiihtyä entisestään.

Syrjäseuduilla arki vaikeutuu myös lasten ja perheiden näkökulmasta. On alueita, joissa lapset joutuvat kulkemaan pitkiä matkoja pimeitä metsäteitä koulukyydille. Kun suurpetojen liikkuminen näillä alueilla on lisääntynyt, vanhemmat kantavat jatkuvaa huolta lastensa turvallisuudesta.

Suurpetojen kannanhoito ja siihen liittyvä metsästys on hyväksytty demokraattisesti eduskunnassa ja valmisteltu tieteeseen perustuen ministeriön toimesta. Riistakeskus vastaa suunnitelmien toteutuksesta metsästäjien avustuksella. Teidän valitustenne vuoksi tämä yhteiskunnallisesti hyväksytty toiminta on nyt estetty.

Koska olette valituksillanne aktiivisesti vaikuttaneet siihen, ettei suurpetojen kannanhoidollista metsästystä voida toteuttaa, pidämme kohtuullisena vaatia teitä osallistumaan aiheuttamienne seurausten hallintaan.

Me allekirjoittaneet edellytämme, että Luonnonsuojeluliitto Tapiola kantaa vastuuta ja osallistuu käytännön toimiin:
•    turvaamalla lasten kouluteitä syrjäseudulla,
•    vartioimalla karjankasvattajien eläimiä metsälaitumilla,
•    suojaamalla rehupaaleja karhutuhoilta öisin,
•    avustamalla petoaitojen rakentamisessa ja huoltamisessa.

Näin voisitte osoittaa, että luonnonsuojelun lisäksi välitätte myös maaseudun perheiden, lasten ja tuotantoeläinten turvallisuudesta sekä toimeentulosta.

18.9.2025

Suomen Metsästäjäliiton Kainuun piiri
Suomen Metsästäjäliiton Pohjois-Karjalan piiri
Suomen Metsästäjäliiton Pohjois-Savon piiri

Piirin puheenjohtajan mielipidekirjoitus Sanomalehti Karjalaiseen 27.8.2025

Itä-Suomen poliisi on toistuvasti mustamaalannut erityisesti meitä itäsuomalaisia metsästäjiä. Aihe nostettiin taas esille maksetun konsultin avustuksella. Faktoihin perustumattomia syytöksiä heitellään. 

Minulle ei ole tämän julkisen mustamaalaamisen tarkoitus selvinnyt. Pahimmillaan nämä syytökset innoittavat maanomistajia perumaan vuokrasopimuksia metsästysseuroilta. Ei varmaan ymmärretä, että metsästysseuran luvallisesta ja laillisesta metsästyksestä poistettu vuokrasopimus on syöttö salametsästäjän lapaan. 

Virallisten Tilastokeskuksen tilastojen mukaan on metsästäjä tuomittu viimeisen kymmenen vuoden aikana keskimäärin vuodessa alle 20 kertaa metsästysrikoksesta ja alle kaksi kertaa törkeästä metsästysrikoksesta siis vuodessa ja koko valtakunnassa. 

Poliisin uutisessa kiinnitti huomiota myös heidän itsensä arvio metsästyksen valvonnan huonosta tasosta. Tähän väittämään on helppo yhtyä. Toivon todella, että poliisissakin ymmärretään lopultakin se, että resurssien pääosan käyttö luvallisen metsästyksen valvontaan ei edistä esimerkiksi suurpetojen salametsästyksen valvontaa. Jos halutaan tuloksia, on valvonta kohdennettava näihin rikoksiin liittyvien vihjeiden ja havaintojen kimppuun. Lisäresurssia ei tarvita, vaan nykyisten tehokasta käyttöä. 

Savukukkoa on käytetty paljon esimerkkinä metsästysrikollisuudesta. Voi esittää kysymyksen, että olisiko tuo touhu jatkunut neljä vuotta, jos poliisi olisi aidosti kiinnittänyt huomiota vihjeisiin ja havaintoihin, joita alueelta tuli? 

Olen tarjonnut taas kerran poliisille metsästäjien apua. Katsotaan, kelpaako se nyt. Metsästäjät ovat valmiita yhteistyöhön, mutta luvallisen metsästyksen häirintään tai rehellisten metsästäjien asepussien vetoketjuja emme lähde tarkistamaan. 

Antti Kuivalainen 
Puheenjohtaja 
Metsästäjäliiton Pohjois-Karjalan piiri ry
 

Naisille suunnattu haulikkoammunnan koulutuspäivä

Järjestämme matalan kynnyksen haulikkoammuntakoulutuksen, joka on tarkoitettu kaikille naisille – aiempaa kokemusta aseiden käsittelystä tai ammunnasta ei tarvita, mutta kokeneemmatkin voivat tulla hiomaan ammuntatekniikkaansa. Koulutuksessa käydään läpi haulikkoammunnan perusteita, aseen turvallisen käsittelyn periaatteita sekä harjoitellaan ammuntaa ohjatusti kokeneiden kouluttajien opastuksella.  

Ajankohta: sunnuntaina 25.5.2025 klo 12-15
Paikka: Rahkeen ampumarata, Uimaharjuntie 1112, 81280 Uimaharju
Kouluttajat: Kilpa-ampujat Mirva Lukkarinen ja Tiina Lukkarinen

Koulutuksessa pääsemme teoriaosuuden jälkeen itse asiaan; koulutuksen hintaan kuuluu 25 kiekon kiekkoammuntakierros joko omalla tai kouluttajien haulikolla. 

Jos sinulla on oma haulikko, voit ottaa sen mukaasi. Jos taas suunnittelet oman haulikon hankintaa, Pauli Lukkarinen opastaa radalla aseen valinnassa ja sen säätöjen kanssa. 

Koulutuksen hinta on 30 € Metsästäjäliiton jäsenseurojen jäsenille, muille 50 €. Osallistumismaksu tulee maksaa ennen koulutusta piirin tilille FI66 5197 0340 0320 04. 

Mukaan mahtuu 15 osallistujaa ilmoittautumisjärjestyksessä. Ilmoittaudu sähköisellä lomakkeella (QR-koodi) pian, kuitenkin viimeistään 15.5.2025. Huomioitahan, että ilmoittautuminen on sitova. 

Piiri tarjoaa osallistujille kahvit ja pientä huikopalaa. Aseliike SAR Joensuun yrittäjä Anni Kallio on paikalla esittelemässä ammuntatarvikkeita ja SARin palveluita.

Lisätietoja koulutusiltapäivästä saat Pohjois-Karjalan Jahtinaisten puheenjohtaja Jaana Puhakalta puh. 044 257 1652 ja Metsästäjäliiton Pohjois-Karjalan piirin toiminnanjohtaja Mari Vänskä-Ruotsalaiselta puh. 040 196 5953.

Tule rohkeasti mukaan – luvassa on antoisa ja opettavainen iltapäivä mukavassa seurassa!

Tapahtuman järjestävät yhteistyössä Metsästäjäliiton Pohjois-Karjalan piiri ry, Pohjois-Karjalan Jahtinaiset ry sekä Palovaaran Erämiehet ry

Metso-leiri alkaa keskiviikkona 2.7. klo 12 ja päättyy perjantaina 4.7. klo 12, minkä jälkeen halukkaat voivat osallistua metsästäjätutkinnon suorittamiseen.

Leirin ohjelmassa on mm. erätaitojen ja ammunnan perusteiden opiskelua, pienpetopyyntiin perehtymistä ja loukun rakentamista, luonto- ja eräpolulla eläin- ja kasviaiheisten rastipisteiden etsintää, metsästyskoirarotuihin tutustumista sekä tietenkin mukavaa yhdessäoloa. 

Leirin hinta on 140 €/osallistuja sisältäen leiriohjelman, ateriat, majoituksen, Metsästäjäliiton T-paidan sekä leirivakuutuksen. 

Päätöspäivänä on mahdollista osallistua metsästäjätutkintokokeeseen, jonka erillinen 20 €:n tutkintomaksu suoritetaan paikan päällä. 

Leirille ilmoittaudutaan sähköisellä lomakkeella 31.5.2025 mennessä. Voit täyttää lomakkeen myös mobiililaitteella lukemalla tämän QR-koodin. Leirille otetaan 15 lasta/nuorta ilmoittautumisjärjestyksessä. Ilmoittautuminen on sitova.

Leirin vastuulliset järjestäjät ovat Pirttijärven Erä ry, Oinassalmen Erä ry, Metsästäjäliiton Pohjois-Karjalan piiri ry ja Ilomantsin riistanhoitoyhdistys yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa. Lisätietoja saat leirijohtaja Markus Ahposelta puh. 040 573 4606 ja piirin toiminnanjohtaja Mari Vänskä-Ruotsalaiselta puh. 040 196 5953.

Suomen Metsästäjäliiton Pohjois-Karjalan piiri ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidetään Kontiolahden koulun Ohto-auditoriossa (os. Keskuskatu 11, 81100 Kontiolahti) torstaina 3.4.2025 klo 18:00 alkaen. Kokousmateriaali löytyy täältä. Valtakirjapohja on tulostettavissa täältä. 

Kokouksessa käsitellään sääntöjen 17 § mukaiset asiat.

Sääntöjen mukaan saa jäsenyhdistystä edustaa kaksi henkilöä. Edustajilla on yhteisesti yksi ääni jokaista sellaista edustamansa yhdistyksen henkilöjäsentä kohden, jonka osalta vuonna 2024 on suoritettu piirille tuleva jäsenmaksu. Jos edustajia on yksi, käyttää hän koko edustamansa äänimäärän. Edustajien lukumäärän ollessa kaksi, käyttää kumpikin puolet yhteisestä äänimäärästä.

Edustajilla pitää olla yhteinen jäsenyhdistyksen kokouksen pöytäkirjanote tai sen hallituksen antama valtakirja, josta selviää edustajien ja heidän mahdollisten varahenkilöiden nimet.

Henkilöjäsenillä, jotka ovat suorittaneet jäsenmaksunsa piirille edelliseltä vuodelta, on yksi (1) ääni. Sitä ei toinen ole oikeutettu käyttämään.

Valtakirjojen tarkastus aloitetaan klo 17:00.

Kahvitarjoilu ennen kokousta klo 17:00–18:00.Tarjoilun vuoksi pyydämme ilmoittamaan kokousedustajien lukumäärän viimeistään keskiviikkona 26.3.2025 joko sähköpostilla mari.vanska-ruotsalainenmetsastajaliitto.fi tai viestillä puh. 040 196 5953.

Ennen kokousta piirihallituksen jäsen Mika Piiroinen kertoo kokemuksia poikkeuslupaperusteisesta suden metsästyksestä Keski-Karjalan alueella sekä julkistetaan vuoden 2024 pienpeto- ja riistanhoitokampanjoiden
tulokset. Suomen Metsästäjäliiton terveiset kokoukseen tuo liiton puheenjohtaja Petteri Lampinen.

TERVETULOA!

Piirihallituksen puolesta

Mari Vänskä-Ruotsalainen
Toiminnanjohtaja
Suomen Metsästäjäliiton Pohjois-Karjalan piiri ry.
mari.vanska-ruotsalainenmetsastajaliitto.fi
puh. 040 196 5953
 

Pienpetopyyntikampanja nuorille, naisille, miehille ja seuroille

Suomen Metsästäjäliiton Pohjois-Karjalan piiri järjestää vuosittain jäsenseuroilleen ja kaikille jäsenseurojen jäsenille sekä henkilöjäsenille pienpetopyyntikampanjan. Vuoden 2024 kampanjoiden osalta säännöt ovat säilyneet ennallaan. 

Henkilökohtaisiin sarjoihin voivat osallistua kaikki Pohjois-Karjalan piirin jäsenet. Nuorten sarjaan voivat osallistua ne, jotka ovat täyttäneet enintään 18 vuotta. Naisten ja miesten sarjaan voivat osallistua piirin henkilö- tai seurajäseninä olevat henkilöt sekä seura- ja riistanhoitosarjaan piirin jäsenseurat. Kampanjaan osallistutaan ilmoittamalla 1.1.–31.12.2024 saadut pienpedot, joiksi katsotaan minkki, supikoira, kettu, näätä ja mäyrä sekä vahinkolinnuista varis. Pisteitä saa jokaisesta pienpedosta 1 piste/pienpeto ja 1 piste/5 varista. Kampanjoissa palkitaan kaikissa sarjoissa kolme parasta pyytäjää.

Jäsenseurat osallistuvat seurasarjaan yli 20 saadun minkin ja supikoiran saaliillaan, jonka seuran jäsenet ovat pyytäneet seuran hallinnoimilta metsästysmailta 1.1.–31.12.2024. Palkinnoksi kaikille osallistuville jäsenseuroille piiri antaa vähintään 20 minkkiä ja supikoiraa ylittävältä osalta 1 €/saatu minkki/supikoira suuruisen lahjakortin. 

Riistanhoitokampanja jäsenseuroille

Riistanhoitokampanjan osalta tuloksia saa tehdystä riistanhoitotyöstä jäsenkohtaisesta, vähintään 5 tunnin riistanhoitotyöstä (päivät yhteensä) sekä jäsenten pyytämien pienpetojen yhteislukumäärästä. Sarjoja on tuttuun tapaan kaksi, suurten seurojen (yli 70 jäsenen seurat) ja pienten seurojen (70 tai alle 70 jäsenen seurat) sarjat. Kampanja-aika 1.1.–31.12.2024.

Kampanjoihin osallistuminen 

Pienpeto- ja riistanhoitokampanjoihin osallistumisaika kampanja-ajalta 1.1.–31.12.2024 on alkanut. Tulokset ilmoitetaan tällä nettilomakkeella. Jos operoit mieluummin kännykällä, lue tämä QR-koodi kännykän kameralla ja täytä lomake. Jos nettilomakkeella ilmoittaminen ei onnistu, voit lähettää lomakkeella kysytyt tiedot myös sähköpostilla pohjoiskarjalametsastajaliitto.fi (subject: Pienpeto-%20ja%20riistanhoitokampanjan%202024%20saalistiedot) . Tulokset tulee ilmoittaa viimeistään sunnuntaina 9.3.2025. Tulokset julkistetaan ja palkintolahjakortit jaetaan piirin vuosikokouksessa 3.4.2025. 

Vuoden 2023 pienpetokampanjan tulokset löytyvät täältä.

Kampanja 1.1.–31.12.2025

Kuluvan vuoden osalta pienpetokampanjan sääntöjä uudistettiin varislintujen osalta. Kampanja laajenee kattamaan kaikki rauhoittamattomat varislinnut: ensi vuonna voi ilmoittaa saalismäärät varisten lisäksi myös harakoista ja naakoista. Pisteytys säilyy ennallaan, eli viidestä varislinnusta saa yhden pisteen.

Riistanhoitokampanja on ollut sanomalehti Karjalaisen tukema. Koska Karjalainen on jättäytynyt kampanjasta pois ja pienpetojen osalta kampanjoissa oli päällekkäisyyttä, on seuroille suunnattu riistanhoitokampanja lakkautettu 1.1.2025 alkaen. Toivomme, että seurojen riistanhoitotyö jatkuu aktiivisena tulevaisuudessakin. 

Kuva: Nanna Salonen

Vuoden 2024 eränkävijänä palkittiin Toni Kalkasmaa, 48, Lieksasta. Rajamiehenä työskentelevä Kalkasmaa on toiminut Lieksan vanhimman metsästysseuran, Pielisjärven Erä- ja Kennelmiesten hallituksessa yhtäjaksoisesti yli 20 vuotta. Ennen valintaansa seuran puheenjohtajaksi vuonna 2020, hän toimi seuran sihteerinä. Seuratoiminnan lisäksi Kalkasmaa on toiminut Lieksan riistanhoitoyhdistyksen hallituksessa sekä suurristavirka-aputehtävissä.

Toni Kalkasmaalle tärkeintä eränkäynnissä on harrastaminen yhdessä koirien kanssa. 
-Kun on hyvä ja toimiva koira kaverina, on metsästys helpompaa. Suhteeni metsästykseen on muuttunut vuosien varrella; nykyään saaliin saaminen ei ole se tärkein asia, vaan tärkeintä on saada olla metsällä koiran kanssa, Kalkasmaa toteaa.

Toni Kalkasmaalla on kasvattajasitoumus voimassa ja hän harjoittaa pienimuotoista kenneltoimintaa, minkä lisäksi hän on aktiivinen toimija koirien koe- ja kilpailutoiminnassa. Kalkasmaalla on tällä hetkellä kaksi koiraa, suomenajokoira sekä jämptlanninpystykorva, joka saavutti äskettäin käyttövalion arvon hirvenhaukkukokeissa. Tonilla on ollut koetuomarikortti pystykorvien linnunhaukkukokeiden tuomarointiin jo 24 vuoden ajan. Sittemmin hän on hankkinut myös hirvenhaukkukokeiden ja karhunhaukkutaipumuskokeiden tuomaripätevyydet. Koetoimintaa hän harrastaa myös omien koiriensa kanssa.

Kalkasmaan lapsuudenkodissakin oli ajokoiria. Ensimmäiset kerrat hän on ollut isänsä ja ajokoirien kanssa jänismetsällä jo 13-vuotiaana, joten voinee todeta, että metsästys on ollut Kalkasmaalla melkein elinikäinen harrastus.

Vuoden nuoreksi eränkävijäksi valittiin Janita Kuparinen

Vuoden 2024 nuoreksi eränkävijäksi valittiin Janita Kuparinen Jakokoskelta. Vaikka ikää on vasta 17 vuotta, on Kuparinen jo saavuttanut monenlaisia meriittejä. Metsästäjätutkinnon hän suorittu jo 12-vuotiaana ja on nykyään Mönnin Erän jäsen. Hirvi- ja karhumetsällä hän on kulkenut vuodesta 2020 alkaen. Janitalla on kaksi harmaa norjanhirvikoiraa, 3-vuotias Iita ja kuuden kuukauden ikäinen Tinka. Erätulien aikaan Janita oli Helsingissä vuoden tärkeimmässä kotimaisessa koiranäyttelyssä, josta hän sai Tinka-koiransa kanssa mm. kunniapalkinnon. Alkuvuodesta Kuparinen on suorittanut kasvattajatutkinnon ja odottaa, että 18 vuotta täytettyään saa oman kennelnimen.

Koiranäyttelyiden lisäksi Janita Kuparinen on aktiivinen metsästyskoiraharrastaja. Hän sai syksyllä hirvi- ja karhukoirien palkintotuomarikortit, ja on toiminut jo virallisena palkintotuomarina neljä kertaa. Janita osallistui syksyllä pidettyihin junnuhaukkuihin lainakoira Ritokorven Ricon kanssa. Parivaljakko saavutti 1-tuloksen 87,5 pisteellä ja voitti koko kisan.

Janita on myös aktiivinen talkoilija. Talkootunteja on kertynyt sekä omassa seurassaan Mönnin Erässä sekä SuviKarelia-koiranäyttelyssä. 

Vuoden eräkoiraksi valittiin Vuorenpolun Piiku

Vuoden eräkoiran tittelin saavutti nuori jämptlanninpystykorva Vuorenpolun Piiku. Piiku löysi kodin vasta kuuden kuukauden iässä, jolloin moni ajatteli, että Piikusta tulee vain kotikoira. Mutta kovalla työllä ja yli sadan metsässä vietetyn tunnin jälkeen Piiku sai juonen päästä kiinni ja ymmärsi mitä hirven kanssa tulee tehdä. Isäntänsä Aki Päivinen pääsi ampumaan kuluneella metsästyskaudella Piikulle koiran ensimmäisen hirven seisontahaukkuun. Saaliina oli komea 13-piikkinen uroshirvi. Ensimmäisen onnistumisen jälkeen on Piiku haukkunut vielä kolme hirveä lisää. 

-Jokaisen koiramiehen unelma on päästä ampumaan hirvi omalle koiralle sen seisontahaukkuun, toteaa Piikun isäntä Aki Päivinen. 
-Uskon, että niitä hirviä tulee Piikun kanssa vielä monta lisää.

Piikun tarina on kuin satu rumasta ankanpojasta: Piiku oli pieni tyttö, johon ei kukaan uskonut, ja nyt koiralle, sen ensimmäisenä syksynä, on saatu kaadettua jo neljä hirveä. Pohjois-Karjalan kennelpiirin varapuheenjohtaja Jouni Karvinen totesi palkitsemissanoissaan, että ”koiran ei tarvitse olla mikään tähtivalio tai mestari, kunhan se vaan on omistajansa silmissä jotakin erityistä ja rakastettu perheenjäsen.”

Vuoden kalastajaksi valittiin Tomi Keinänen

Neljä kilometriä kävelyä 17 metrin vastatuuleen lumimyrskyssä. Vapaaehtoisesti. 
-Tarvihteeko appuu kisajärjestelyissä?

Nämä kuvaukset kuvaavat vuoden 2024 kalastajaa, Tomi Keinästä, joka on menestynyt etenkin pilkkivavan varressa niin SM- kuin muillakin tasoilla. Kalastamisen ja kalakisoissa kilpailemisen lisäksi Keinänen on ollut talkoilemassa niin kansainvälisten kuin seuratason kilpailuiden järjestelyissä useiden vuosien ajan.

Reilun 9 kilon pilkkisaalis, joka koostui vain kolmesta siiasta, ja reilu 2,5 kilon taimen. Siinäpä kalansaaliita, joista jokainen kalastaja voi olla jopa hieman kateellinen. Saaliiden arvo nousee entisestään, kun saaliit on saatu pilkkimällä maakuntamme puhtaista vesistä.

Liperiläinen Keinänen on tunnettu kalannarraajan tittelinsä lisäksi myös armoitettuna jutuniskijänä ja kisatalkoilijana.