Vastine (Risto Kiiskinen mielipidekirjoitus Karjalainen 29.1.2021)

Vastine (Risto Kiiskinen mielipidekirjoitus Karjalainen 29.1.2021)

16.02.2022 09:16
Risto Kiiskinen kysyy mielipidekirjoituksessaan (Karjalainen 29.1) mitä toimenpiteitä Suomen Metsästäjäliitto tai SML Pohjois-Karjalan piirin puheenjohtaja aikovat tehdä salametsästyksen lopettamiseksi. Metsästäjäliito ja Pohjois-Karjalan piiri ovat selvästi ilmoittaneet, etteivät hyväksy salametsästystä missään muodossa. Metsästys- ja muiden rikosten tutkinnasta vastaa poliisi. Suden kannanhoidollinen metsästys hyväksyttiin Susikannan hoitosuunnitelmaan 2019 yksimielisesti yhdeksi toimenpiteeksi. Sen takana olivat kaikki mukana olleet sidosryhmät.

Metsästäjiä valtakunnassa on noin 300 000, joten ymmärrettävästi jokaisen metsästäjän valvontaa maakunnissa ei voida järjestää. Kaikista järjestöistä, myös luontojärjestöistä, löytyy rikoksentekijöitä. Metsästäjät harrasteryhmänä ovat Kiiskisen kirjoituksessa nostettu esiin rikoksentekijöinä ja vastuuttomina toimijoina, vaikka julkitulleita tutkintatapauksia on kolme. Prosentuaalisesti puhutaan varsin pienestä määrästä.  Kiiskisen viittaamassa Lieksan tapauksessa on tuotava ilmi, että oikeudessa asiantuntijat totesivat, ettei aito susi ei syö ihmisen käsittelemää lihaa. Niiden myrkyttäminen esitetyllä tavalla ei ole mahdollista.  Yhtään suden kuolemaa ei tullut näytetyksi toteen. Ilomantsin tapauksissa käsittely on vielä keskeneräinen, eikä yhtään tuomiota vielä ole tapauksista annettu. Oikeuskäsittelyissä useissa tapauksissa ei ole annettu tuomiota, tai tuomio on syytettä lievempi.

Maatalouden harjoittajilla on oikeus harjoittaa elinkeinoaan kärsimättä tuotantoeläintensä menetyksiä susien suuhun. Metsästys- ja koiraharrastuksella on tärkeä tehtävä yhteiskunnassa. Metsästämällä hirviä pidetään liikennevahingot ja metsätuhot mahdollisimman pieninä. Suurriistavirka-apu (SRVA) on tärkeä poliisin yhteistyökumppani eläinten aiheuttamissa liikenneonnettomuuksissa. SRVA:lla on myös tärkeä tehtävä häiriökäyttäytyvien ja vaaraa aiheuttavien petojen karkottamisessa. Kaikkeen tähän tarvitaan koiraa ja sen turvallista kouluttamista maastossa.

Susikannan hoitosuunnitelmaa valmistellein sidosryhmien mielestä ylisuurten alueellisten susikantojen poistamiseksi paras keino on kannanhoidollinen metsästys. Näin toimitaan jo karhun ja ilveksen osalta. Metsästäjät osallistuvat petokantojen sääntelyyn hoitosuunnitelmien mukaisesti, joissa tavoitteena on pitää kannat kohtuullisella tasolla. Hyvänä esimerkkinä tästä on naapurimaamme Ruotsi, jossa pienemmän susikannan taso säilyy elinvoimaisena, vaikka vuosittain kannasta metsästetään kymmeniä susia.

On yhteinen näkemys ja sopimus, että julkisuudessa susipolitiikasta puhutaan tosiasioilla. Toivon tätä jatkossakin.  

 

Juha Hiltunen, puheenjohtaja

Suomen Metsästäjäliitto Pohjois-Karjalan piiri

HUOM! Sanomalehti Karjalainen ei julkaissut tätä piirin vastinetta, vaan Metsästäjäliiton Jaakko Silpolan vastineen.