Puheenjohtaja Antti Kuivalaisen kirjoitus on julkaistu sanomalehti Karjalaisen mielipidekirjoituspalstalla 26.1.2026.
https://www.karjalainen.fi/paakirjoitus-mielipide/9163477
Suurpetojen kannanhoidollinen metsästys on osa monilajista kannanhoitoa. Kannanhoidon puute on näkynyt erilaisina arjen ongelmina mutta myös monilajisessa kannanhoidossa esimerkiksi jäniskannan romahduksena vahvoilla ilvesten esiintymisalueilla.
Riistalajien ja myös suurpetojen kannanhoito perustuu riistahallinnon valmistelemiin kannanhoitosuunnitelmiin. Tämä työ perustuu tutkittuun tieteeseen ja laajaan sidosryhmien yhteiseen valmisteluun. Monilajisella kannanhoidolla eri lajien kannanhoito sovitetaan yhteen.
Ministeriön nettisivuilla todetaan, että hoitosuunnitelmat ovat olennainen osa julkisen riistakonsernin strategiaa ja keskeisiä välineitä riistapolitiikan toteutumisessa. Hoitosuunnitelmien pyrkimyksenä on sovittaa eri tahojen näkemykset riistaeläinkantojen hoidosta ja suojelusta yhteen.
Hoitosuunnitelmien perustana on aina ajankohtainen ja luotettava tieto riistaeläimen biologiasta ja ekologisista tarpeista. Suunnitelmien avulla riistaeläinkantoja voidaan hoitaa pitkäjänteisesti ja tavoitteellisesti. Laji- tai lajiryhmäkohtaiset hoito-suunnitelmat ottavat huomioon kunkin lajin kannanhoidon erityistarpeet sekä alueellisesti että valtakunnallisesti.
Suunnitelmissa kootaan yhteen kaikki toimenpiteet, jotka ovat kunkin lajin hoidon kannalta olennaisia. Hoitosuunnitelmilla vastataan kansainvälisiin velvoitteisiin lajien suojelusta.
Kannanhoitosuunnitelmien mukainen eri lajien kannanhoito on vastuullista luonnonhoitoa, jolla edistetään eri lajien elinvoimaisuutta sekä pyritään vähentämään haittoja ja ongelmia. Monilajisella kannanhoidolla eri lajien kannanhoidot sovitetaan yhteen.
Suurpetojen kannanhoito on keskeinen osa kokonaisuutta. Suurpedoilla ei ole luontaista vihollista, vaan kannanhoidon vastuu on ihmisillä. Jos kannanhoidon keskeistä työkalua eli hoitosuunnitelmaa ei voida täysimääräisesti toteuttaa, tulee se kasvattamaan suurpetokannat ylisuuriksi ja aiheuttamaan erilaisia ongelmia, joita kohdataan jo nyt päivittäin. Kannanhoidossakin on kyse luonnonsuojelusta, jota myös vastustajat käyttävät perusteluna.
Suden kiintiömetsästys on lisännyt räjähdysmäisesti erilaisia väitteitä kiihkomielisestä tappamisesta ja susikantojen romahduksesta. Viimeisin kanta-arvio osoitti aukottomasti, että susien kanta-arvio on ollut alimitoitettu. Tulevaa kanta-arviota odotetaan mielenkiinnolla. Kasvaako kanta lisääntyneen havaintoaineiston perusteella edelleen?
Valitettavasti suurpetoihin liittyvä kommentointi tehdään laput silmillä, kuin ravihevosen juoksu. Ei nähdä kokonaisuutta, vaan pelkästään oma rata.
Antti Kuivalainen
puheenjohtaja
Suomen Metsästäjäliiton P-K:n piiri
