Miksi Luke päätyi pitämään susien pannoituksissa välivuoden?
Pantapalvelu on ollut kovan kritiikin kohteena, koska palvelussa on ollut häiriöitä ja teknisiä ongelmia. Pantapalvelua halutaan kehittää niin, että se palvelee tulevaisuudessa tietoliikenneyhteyksistä riippumattomalla tavalla mahdollisimman tehokkaasti.
Luke saa koe-eläinluvan mukaan pannoittaa eläimiä vain tutkimustarkoituksiin. Pantapalvelu on siis alun perin perustettu vain tutkimuskäyttöön. Tutkimuskäyttöön rakennettua palvelua tai siinä käytettäviä pantoja ei ole tarkoitettu susien liikkeiden jatkuvaan seurantaan.
Pantasusista kerätty tutkimustieto on kuitenkin avattu kaikille avoimeksi, koska metsästäjät ovat kokeneet sen hyödylliseksi. On positiivista, että metsästäjät ovat ottaneet pantapalvelun osaksi metsästyksen suunnittelua, mutta nykymuodossaan palvelu on saanut osakseen paljon kritiikkiä, joskin palvelu on koettu metsästäjäkunnassa tarpeelliseksi.
Päätökseen välivuodesta vaikutti myös se, että välivuoden aikana voimme käydä tarkasti läpi pannoituksiin liittyvät prosessit ja kehittää niitä. Tähän liittyy myös Luken henkilökunnan työolosuhteiden parantaminen, mukaan lukien turvallisuus ja työhyvinvointi. Esimerkiksi suden pannoitustilanteissa tulee taata työrauha ja kenttätyössä työntekijöiden asiallinen kohtelu.
Saavatko metsästäjät ensi syksynä millään tavalla tietoa susien liikkeistä, jotta metsästyskoirien käytössä voidaan huomioida susien sijainti?
Ensi syksynä tuoretta tietoa susien liikkeistä saa riistahavainnot.fi-sivuilta vain Tassu-tietojärjestelmään tallennetuista susihavainnoista. Myöskään Lukella ei ole muita tietolähteitä käytössään. Tiedon ajantasaisuutta ja käytettävyyttä voidaan parantaa sillä, että susihavainnot kirjataan mahdollisimman nopeasti niiden tekemisen jälkeen Tassu-järjestelmään. Havaintojen kirjaamisesta vastaavat paikalliset suurpetoyhdyshenkilöt.
Kerran vuorokaudessa päivittyvän havaintokartan lisäksi riistahavainnot.fi-sivuilla on nähtävissä lämpökarttoina viimeisimmät pantasusien reviirit. Lämpökartoista näkee yleisellä tasolla, mitä alueita sudet käyttävät aktiivisemmin ja mitä alueita vähemmän.
Miksi pantapalvelu suljetaan kokonaan, vaikka joukossa voi olla vielä toimivia pantoja?
Pantasusien liikkeitä voi tarkastella vuosittain riistahavainnot.fi-karttapalvelussa elokuusta helmikuun loppuun. Palvelu on suljettu suden lisääntymisaikana lainsäädännöllisistä ja eläinsuojelullisista syistä.
Jos elokuun 2020 jälkeen on vielä toimivia pantoja, niin tiedot on edelleen mahdollista näyttää karttapalvelussa. On kuitenkin epätodennäköistä, että toimivia pantoja enää silloin on. Yleensä pantojen paristot kestävät noin 1–1,5 vuotta. Pannoituksia on tehty viimeksi kevättalvella 2019.
Mikä on kehittämistyön ja vuoden pannoitustauon jälkeen paremmin kuin nyt?
Kehittämistyön aikana on tarkoitus yhdessä keskeisten sidosryhmien ja metsästäjien kanssa pohtia, kuinka palvelu toimisi nykyistä paremmin koiravahinkojen ehkäisemisen näkökulmasta.
Tällä hetkellä lähtökohtana on löytää sellaisia susien sijaintitietojen esittämistapoja, että palvelukatkokset tai muut pantoihin liittyvät tekniset rajoitteet eivät vaikeuta tiedon käyttöä.
Kehittämistä tehdään nykyisin käytettävän pantateknologian antamissa reunaehdoissa. Meillä ei ole tiedossa sellaista uutta tuotantoon tulevaa panta- tai akkuteknologiaa, joka mahdollistaisi esimerkiksi tiheämmän paikantamisen tai paikannustiedon lähettämisen.
Tauon aikana Luke myös arvioi pannoituksiin liittyviä toimintaedellytyksiä ja reunaehtoja sekä kehittämistarpeita ja tutkimuksen tietotarpeita kokonaisuutena. Kokonaistarkastelun pohjalta suunnitellaan tulevaisuuden pannoitustoimintaa ja maantieteellisiä toiminta-alueita.
Pääsevätkö metsästäjät vaikuttamaan siihen, millainen uudesta palvelusta tulee?
Kyllä. Kehittämistyötä tehdään yhdessä keskeisten sidosryhmien, kuten metsästäjien kanssa. Tähän liittyvä vuoropuhelu käynnistyy sidosryhmien kanssa maaliskuussa työpajoissa. Lisäksi Luke tekee ensi syksynä käyttäjäkyselyn, jossa selvitetään kokemuksia nykyisestä palvelusta ja näkemyksiä tulevaisuuden tarpeesta.
Kun pannoitettujen susien GPS-tietoja ei ole käytettävissä, tuottaako Luke epävarmempaa tietoa päätöksenteon pohjaksi?
GPS-paikannuksista on saatu 1990-luvulta alkaen huima määrä tietoa susien reviireistä ja siitä, miten sudet tyypillisesti liikkuvat. Aiempaa tutkimustietoa hyödynnetään edelleen, vaikka uutta pantatietoa ei yhtenä vuonna saadakaan.
Kanta-arvioihin käytetään aina edellisenä vuonna pannoitettujen susien tuottamaa reviiritietoa. Siispä vuonna 2020 julkaistavassa kanta-arviossa käytetään tietoa keväällä 2019 pannoitetuista susista. Pannoitustauon vuoksi pantojen tuottamaa reviiritietoa ei ole käytettävissä 2021 kanta-arviossa. Reviiritieto korvataan lisäämällä maastotyötä sekä DNA-näytteiden keruuta ja analysointia.
Usean vuoden kokemus Lounais-Suomesta on osoittanut, että kattava DNA-näytekeräys yhdistettynä toimivaan ja aktiiviseen suurpetohavainnoitsijaverkostoon tuottaa laadukkaan ja tarkan kuvan alueen susireviireistä.
Mikä on TASSU-tietojärjestelmään kirjattavien havaintojen merkitys tauon aikana?
Tassu-havainnot ja DNA-näytteet muodostavat kanta-arvion kattavimman aineistopohjan. Tassu-havainnoista saadaan myös tieto uusista reviireistä, sillä pannoitukset kohdistuvat harvoin nuoriin yksilöihin.
Pannoitukset ovat kattaneet vain noin 25 % Suomen susireviireistä. Vaikka pannoitukset on perinteisesti tehty Itä-Suomessa tai Kainuussa, sielläkään kaikki reviirit eivät ole kuuluneet pantapalvelun piiriin. Kuitenkin niillä reviireillä, joilla pantatieto on ollut saatavilla, on tiedonsaanti koettu tärkeäksi.
Tassu-havainnot ovat tärkeitä luotettavan kanta-arvion muodostamiseksi. Luotettava kanta-arvio puolestaan on hyvän kannanhoidon ja viranomaisten toiminnan perusta. Havaintoja hyödyntävät tutkimuksen lisäksi Riistakeskus ja poliisi poikkeuslupien ja määräysten tietopohjana. Esimerkiksi poliisin päätökset pihakäyntejä tekevien susien suhteen perustuvat havaintojen osalta yksinomaan Tassu-järjestelmään tallennettuihin tietoihin.
Mikä on metsästäjien kanssa tehtävän yhteistyön merkitys Lukelle tauon aikana?
Erityisesti niillä alueilla, joilla GPS-pantojen avulla on aikaisemmin saatu selvitettyä reviirien rajoja, paikallisten metsästäjien kanssa tehtävän yhteistyön merkitys tulee entisestään korostumaan. Sekä havaintotiedon kertyminen TASSU-järjestelmään että DNA-näytekeräyksen onnistuminen nojaavat vahvasti yhteiseen tahtotilaan susikannan tilan ja koon seuraamisesta. Vaikka Luke panostaakin pannoitustauon aikana erityisesti kenttätyöhön, vapaaehtoisten petoyhdyshenkilöiden toiminnan tärkeys korostuu siis entisestään, eikä tätä arvokasta työtä voida korvata Luken henkilökunnan toimesta. Luke tuottaa saadun tiedon pohjalta materiaalia maa- ja metsätalousministeriölle päätöksenteon pohjaksi.
Luke ja Suomen riistakeskus panostavat vahvasti suurpetohavainnoitsijoiden toiminnan kehittämiseen ja tukemiseen sekä DNA-näytekeräykseen koko Suomen alueella myös kuusivuotisen SusiLIFE-hankkeen kautta.
Mitä tapahtuu jo olemassa oleville pannoille? Jäävätkö ne susien kaulaan?
Panta, jonka akut ovat loppuneet, avautuu itsestään (vaihtelevan ajan päästä) ja tippuu maastoon. Jos lauennut panta on lähettänyt vielä paikannuksia, se noudetaan. Sattumalta maastosta löydetyt pannat toivotaan palautettavaksi Lukelle, sillä pannoissa on tallentuneena lisätietoa kunkin pantasuden liikkumisesta.
Joissakin tapauksissa pantoja saatetaan päätyä vaihtamaan toimiviin kevättalvella 2021. Pannan pudottua susi jatkaa elämäänsä normaalisti.
Lisätietoja:
Metsästäjäliiton tiedote aiheesta: https://metsastajaliitto.fi/uutiset/metsastajaliitto-huolissaan-susien-seurantaan-tulevasta-katkoksesta
Luken tiedote pannoitusten välivuodesta: https://www.luke.fi/uutinen/susien-pannoituksissa-valivuosi/
