Erätulet 2019

17.12.2019 13:43
ATE NAUMANEN (VAS.), VUODEN NUORI ERÄMIES, REIJO VIERTOLA VUODEN KALAMIES JA JUHA HILTUNEN VUODEN ERÄMIES 2019.
Keskustelu­yhteys ei toimi
Yhteistä näkemystä suurpedoista ei löydy edes tienraivaajana toimivassa Pohjois-Karjalassa.

Liperi

Suurpedot, erityisesti edellleen kasvava karhukanta ja susien koirametsästykselle aiheuttama uhka nousivat maakunnallisten Erätulien keskustelukeskiöön lauantaina Liperissä.

Tilaisuuden avannut Liperin riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Eero Reijonen kaipasi asiallista ja luotettavaa arviota siihen, miten suurpedot ovat vaikuttaneet hirvikannan rakenteeseen.

– Totta on, että meilläkin on ilmiselvä pula vasoista, hän kuvasi Liperistä Juukaan ulottuvan hirvitalousalueen tilannetta.

Myös Suomen Metsästäjäliiton Pohjois-Karjalan piirin puheenjohtaja Antti Kuivalainen haluaa keskustelua, joka perustuu faktoihin eikä vain mieluisiin mielipiteisiin.

Suurpetojen metsästyksessä on maakuntajohtaja Risto Poutiaisen mukaan vaikeata muodostaa yhteistä näkemystä edes maakunnallisesti saatikka valtakunnallisesti.

Näin, vaikka Pohjois-Karjalassa on pyritty edistämään vuoropuhelua 1990-luvulla perustetun suurpetoneuvottelukunnan kautta.

Poutiaisen mukaan esimerkiksi susivahinkojen ennaltaehkäisyssä ja ennakoinnissa on yhteistä näkemystä löydetty, mutta samaan ei olla päästy esimerkiksi kanta-arvoinneissa.

–  Susien kannanhoidollisen metsästyksen osalta olemme vaikeassa tilanteessa EU:n luontodirektiivin ja tuomioistuinviraston ratkaisujen johdosta.

– Kaikkineen tilanne on johtanut siihen, ettei Suomessa sallita tänä talvena suden kannanhoidollista metsästystä.

–  Samalla vahinkoperistaisten lupien kriteerit kiristyvät susikannan hoitosuunnitelmassa entisestään, Poutiainen toteaa.

Hän kuvaa tilanneta pohjoiskarjalaisittain kestämättömäksi.

–  Suurpetoneuvottelukunta korostaa, että turvallisuuskymykset ovat maaseudullakin tärkeitä ja että susipelko tekee elämästä vaikeata.

– Painotan tässä nimenomaan alueellista näkökulmaa. Maakunnallisen suurpetoneuvottelukunnan työtä ja arviointia pitäisi kunnioittaa, alueellisten reviirityöryhmien toimintaa vahvistaa ja siihen liittyvää vuoropuhelua kunnioittaa, Poutiainen sanoo.

Hän uskoo, että Pohjois-Karjalalla on kaikki valmiudet erämatkailun kehittämiseen myös kansainvälisesti.

Viime vuonna tehdyn selvityksen mukaan Suomen metsästysmatkailuyritysten ulkomaalaisen asiakasvirran osuus oli 5-11 ja kalastusmatkailuyritysten jopa 22-35 prosenttia.

Vuodenvaihteessa Suomen vapaa-ajankalastajien keskusliiton toisena varapuheenjohtajana aloittava kansanedustaja Seppo Eskelinen (sd.) pitää juuri nyt tärkeimpänä asiana aktivoida paikallisia kalastajia jatkamaan pienten virtavesien kunnostustöitä.

–  Olemme Pohjois-Karjalassa edelläkävijöitä kestävän vapaa-ajankalastuksen kehittämisessä ja uhanalaisten lohikalojen suojelussa.

–  Pienten virtavesien kunnostamisessa avainasemassa on paikallinen aktiivisuus. Opastusta ja myös rahoitusta on saatavissa ely-keskuksista, hän opastaa ja lupaa, että maakunnan edustajat pyrkivät saamaan alueen hankkeita myös valtakunnallisen rahoituksen piiriin.

Maakunnallisen yhteistyön näyttönä hän pitää Kuurnan voimalan viereen rakennettua saimaanlohen Laurinvirran kutukoskea, jonka vaikutuksesta saadaan näyttöjä lähivuosina.

Hän katsoo, että kun Saimaannorpan suojelussa on saavutettu asetetut tavoitteen, niin jatkossa on arvioitava tilannetta myös kalastusrajoitusten osalta ilman ylilyöntejä ja vastakkainasettelua yhteistyössä niin, että myös kalastusharrastukselle turvataan hyvät edellytykset.

Teksti Pekka Puustinen, kuvat Kimmo Kirves. Juttu julkaistu Karjalaisessa 15.12.2019