Maa- ja metsätalousministeriön asetus poikkeusluvan ja alueellisen kiintiön nojalla sallittavasta karhun metsästyksestä metsästysvuonna 2018—2019
Maa- ja metsätalousministeriö on todennut lausunnolla olevissa asiakirjoissa seuraavaa:
Suurin sallittu saalismäärä Metsästyslain (615/1993) 41 a § 3 momentissa tarkoitetun poikkeusluvan ja metsästyslain 41 a §:n 4 momentissa tarkoitetun alueellisen kiintiön perusteella saaliiksi saatujen karhujen määrä saa olla yhteensä enintään 345 yksilöä metsästysvuonna 2018—2019.
Kiintiöt alueittain olisivat seuraavat (suluissa edellinen vuosi). Koko Suomen verotusprosentiksi esitetään 15,7 % (12,5%). Asetuksessa esitetään, että metsästysvuonna 2018–2019 poronhoitoalueella verotus olisi 85 (85), muun Suomen alueella 260 (170). Poronhoitoalueen verotusprosentiksi esitetään 25 % (24,6). Muun Suomen alueen verotusprosentti olisi mahdollisesti toteutuessaan 14 % (10).
Asetuksessa suurimmaksi sallituksi saalismääräksi koko maan osalta esitetään 345. Edellisen vuoden metsästyskiintiö oli 255. Kiintiö nousisi siten 90 karhulla. Suurimman sallitun pyyntimäärän noston tavoitteena on vakiinnuttaa kasvussa olevan karhukannan koko sekä huomioida aiempaa paremmin karhun aiheuttamat vahingot ja vaikutus paikalliselle hirvieläinkannalle. Lupamäärän lisäämisellä ei arvioida olevan vaikutusta karhukannan elinvoimaisuuteen Suomessa.
Erityisesti ministeriö katsoo, että karhun poikkeuslupien kohdentamisessa tulee huomioida eri alueiden vahinkokehityksen lisäksi myös alueen hirvieläinkantojen tila suhteessa karhukantaan.
Luonnonvarakeskus on ilmoittanut vuosien 2014-2018 kanta-arvioiden yhteydessä Pohjois-Karjalan karhukannan suuruudeksi oheiset luvut.
Pohjois-Karjalan alueen kanta-arvio pentueineen ja saalismäärät 2014-2017
|
Vuosi |
Kanta-arvio |
Pentueet |
Pennut |
Saalismäärät |
|
2014 |
|
29-35 |
55-60 |
35 |
|
2015 |
240-300 |
40-45 |
68-80 |
30 |
|
2016 |
325-375 |
62-67 |
113-130 |
47 |
|
2017 |
500-540 |
63-67 |
132-150 |
85 |
|
2018 |
500-540 (550) |
|
|
|
SML/Pohjois-Karjalan piiri esittää lausuntonaan, että vuoden 2018 alueelliseksi kiintiöksi asetetaan 150 karhua, joka vastaa arvioitua pentutuottoa. Myönnetystä kiintiöstä pääosa esitetään kohdennettavaksi maakunnan itäisimpään osaan.
Karhuasetuksen perusteluissa todetaan, että tavoitteena on vakiinnuttaa kasvussa olevan karhukannan koko sekä huomioida aiempaa paremmin karhun aiheuttamat vahingot ja vaikutus paikalliselle hirvieläinkannalle.
Luonnonvarakeskuksen hirvitutkija J Puseniuksen on todennut muun muassa Ilomantsin hirvilaskennan 2018 tuloksista. ”Havaittu kannan rakenne viittaa voimakkaaseen suurpetojen vaikutukseen. Sekä susi että karhu saalistavat ensisijaisesti vasoja ja aikuisista naaraita”.
Esitetyllä 150 karhun kaatokiintiöllä vakiinnutetaan Pohjois-Karjalan karhukannan kasvu sekä kohdentamalla pääosa luvista maakunnan itäisimpiin kuntiin parannetaan hirvieläinkannan elpymistä.
Joensuussa 1.6.2018
Antti Kuivalainen Markku Kejonen
puheenjohtaja toiminnanjohtaja