Suden hoitoa vai ihmisen?

SUDEN KANNANHOITOSUUNNITELMA- AITO TAHDONILMAUS VAI PELKKÄ KUPLA

Susikannan hoitamiseksi valmisteltiin kaksi vuotta sitten kannanhoitosuunnitelma.  Laajalla kuulemisella ja tutkimustiedolla haettiin mahdollisimman laajaa sitouttamista. Suden suotuisan suojelun tasoksi kirjattiin 25 elinvoimaista laumaa. Toinen keskeinen tavoite on mahdollistaa suden ja ihmisen rinnakkaiselo.

Suunnitelmaan sisältyi kokeilu metsästyksestä. On kohtuullisen kiistatonta, että kokeilu oli onnistunut ja rauhoitti osaltaan tilannetta. Kun kyse oli kokeilusta, niin tietysti kokemukset on syytäkin kartoittaa ja kehittää menetelmiä ilmenneiden ongelmien osalta.

Kannanhoidon onnistumisen keskeinen elementti on susikannan koon arviointi Tassujärjestelmällä. Valitut ja koulutetut petoyhdysmiehet kirjaavat havaintonsa järjestelmään. Havainnointityö tehdään talkootyönä omilla kustannuksilla. Valitettavasti petoyhdysmiesverkosto muodostuu käytännössä pelkästään metsästäjistä.

Joulukuun alussa annetun väliarvion mukaan susikannan koko on vähintään 32-38 laumaa. Tämän hetkinen, varovaisuusperiaatteella arvioitu, kanta ylittää suotuisan suojelun tasoksi kirjatun 25 lauman määrän jopa 50 %.

Aiemmin ilmoitettiin, että susikanta on heikentynyt ja, että laumoja on vähentynyt sekä hajonnut. Lisäksi väitettiin, että viime talven metsästyksessä ammuttiin yli 20 alfayksilöä. Luke merkkaa kaikki yli kaksi vuotiaat urossudet mahdollisiksi alfasusiksi, vaikka ne eivät olisikaan laumojen johtajia. On edellytetty, että suden koirametsästys tulisi kieltää, koska se hajottaa laumoja. Koirametsästys on ainoa metsästysmuoto, jossa metsästys voidaan varmuudella kohdistaa lupamääräysten mukaiseen yksilöön. Susilaumat liikkuvat eri kokoonpanoissa, välillä ne hajaantuvat ja välillä taas ovat koossa.

On ihmeellistä, että susikanta on selkeästi vahvistunut, vaikka kaikkien kannanhoitotoimenpiteiden väitetään epäonnistuneen. Nyt voikin ihan vakavissaan pohtia, että toteutetaanko suden hoitosuunnitelmaa rehdisti totuuksia ja annettuja lupauksia noudattaen? Oliko suden ja ihmisen rinnakkaiselon mahdollistaminen vakavasti kirjattu tavoite vai katteeton lupaus? Osallistutaanko tähän yhteiskunnalliseen hankkeeseen yhteisrintamana vai onko tarkoitus vain mitätöidä kannanhoitosuunnitelmaa ja maksattaa ”viulut” metsästäjillä?

Yhdyn Luonnonsuojeluliiton tulevan puheenjohtajan, Harri Höltän, kommenttiin, että nyt tarvitaan malttia mutta myös rehellisyyttä ja suoraselkäsyyttä.

 

Antti Kuivalainen

Puheenjohtaja

SML P-K:n piiri