Maakuntaliiton suurpetoneuvottelukunnan lausunto 4.12.2015

Lausuntopyyntö luonnoksesta maa- ja metsätalousministeriön asetukseksi poikkeusluvalla sallittavasta suden metsästyksestä poronhoitoalueen ulkopuolella metsästysvuonna 2015—2016 (susikiintiöasetus metsästysvuodelle 2015-2016).

 

Pohjois-Karjalan neuvottelukunta on kokouksessaan 3.12.2015 päättänyt antaa asetuksesta lausunnon. Pohjois-Karjalan neuvottelukunta on sitoutunut suotuisan suojelun tasoon, joka on 25 lisääntyvää paria Suomessa.

Kokeilu susikannan hoitosuunnitelmasta ja kannanhoidollisesta metsästyksestä päättyy 2016. Yleisellä tasolla Pohjois-Karjalan Suurpetoneuvottelukunta (myöhemmin neuvottelukunta) katsoo, että susikannan hoitosuunnitelman vuorovaikutteinen laadinta, parhaaseen saatavilla olevaan tietoon perustuva kanta-arvio ja kannanhoidollinen metsästys ovat kokonaisuutena järjestelmä, joka on ollut hyvä ja tarpeellinen kokeilu.

 

Asetuksessa tulee turvata kannanhoidollisen metsästyksen toteuttaminen. Järjestelmässä on kuitenkin ongelmia ja sitä on tarve edelleen kehittää. Pohjois-Karjalan suurpetoneuvottelukunta haluaa tuoda esille:

 

Vuoden 2015 marraskuussa alustavia kanta-arviota on päästy tarkentamaan lumen aikaan. Entä jos lunta ei tule marraskuussa? Miten silloin taataan riittävä tieto susikannasta? Ratkaisuja tähän ongelmaan tulee kehittää jatkossa.

 

MMM:n muistiossa esitetty periaate on hyvä: ”kannanhoidolliset luvat tulisi pyrkiä kohdentamaan nuoreen yksilöön niissä susilaumoissa, jotka ovat aiheuttaneet merkittäviä vahinkoja, uhkaa, haittaa tai rajoittavat metsäpeurakannan kasvua”. Kannanhoidollinen metsästys onkin kohdennettava yksilöihin, jotka aiheuttavat häiriötä. Ravintohoukuttimen käyttö on kuitenkin kannanhoidollisessa metsästyksessä yksiselitteisesti kiellettävä.

Tiedot petoyhdyshenkilöistä on pidettävä ajantasalla ja yhteistyötä näiden ja tutkijoiden välillä lisättävä. Yhteiset palaverit ja kenttäkäynnit havaintojen kirjaajien ja tutkijoiden välillä ovat tarpeellisia, jotta ymmärretään, miten yksittäiset Tassu -järjestelmään kirjatut havainnot vedetään yhteen. Näkemyserot pitää saada yhteensovitettua, jotta toimijoille syntyy keskinäinen luottamus ja voidaan ylläpitää motivaatiota tehtävien suorittamiseen.

Susien aiheuttamien vahinkojen ennaltaehkäisyä on kehitettävä. Niin sanottuja pihasusihankkeita on jo menossa useissa maakunnissa. Pohjois-Karjalassa tulee myös toteuttaa tällaisia hankkeita, kuten esimerkiksi koiravahinkojen ehkäisykeinoja kehittävä hanke.

 

Susikannan hoidossa tulee olla mahdollista reagoida joustavasti nopeisiin kannan vaihteluihin sekä alueellisiin olosuhteisiin ja ennakoida tulevaa kantaa. Tähän tulee kehittää menettelyjä. Kanta-arvioissa tulisi voida arvioida myös lauman lisääntymiskykyä.

 

 

                                            POHJOIS-KARJALAN SUURPETONEUVOTTELUKUNTA

 

 

 

                                            Risto Poutiainen                           Leena Leskinen

                                            Suurpetoneuvottelukunnan            Suurpetoneuvottelukunnan

                                            puheenjohtaja                             sihteeri