Metsästäjäliiton kannanottoja 1.9.2015

Suden kannanhoidollinen metsästys

MMM päätti viime metsästyskaudella susien kannanhoidollisen metsästyksen kokeilusta kahden vuoden aikana. Ensimmäinen metsästys, jossa kaadettiin 17 sutta, onnistui hyvin. Susikannan kokoon suhteutettuna kaadettujen susien määrä jäi kuitenkin liian pieneksi. Tästä syystä susikanta on jatkanut voimakasta kasvuaan ja kanta lienee nyt suurempi kuin koskaan aiemmin.

Suden kannanhoidollista metsästystä on jatkettava. Lupien tulisi olla käytössä mahdollisimman varhain, jotta jahti voidaan viedä läpi parhaalla mahdollisella tavalla.

Metsästäjäliitto katsoo, että kaatolupia tulee myöntää vähintään kaksi kappaletta jokaista laumaa kohden, mukaan luettuina rajalaumat. Lisäksi on varattava mahdollisuus kokonaisten laumojen poistamiseen, jos lauma aiheuttaa suuria vahinkoja. Nykyiseen arvioon perustuen tämä merkitsee vähintään 70-80 kaatolupaa.

Vahinkojen estämiseksi ja kansalaisten sosiaalisten sekä taloudellisten oikeuksien turvaamiseksi on tämän lisäksi välttämätöntä, että vahinkoa aiheuttavat häirikkösudet poistetaan nopeasti joko poliisin päätöksellä tai riistakeskuksen vahinkoperusteisilla luvilla.

Metsästäjäliitto korostaa, että susikanta ylittää tällä hetkellä runsaasti sudenhoitosuunnitelmassa esitetyn tavoitetason, 25 lisääntyvää paria.  Susilaumoja on Luken karttatilaston mukaan tällä hetkellä 36 laumaa, mistä 8 laumaa on määritelty rajalaumoiksi. Näiden lisäksi on ainakin 11 todennettua susiparia. Susikannan kasvun leikkaamiseksi on tehokas metsästys välttämätöntä.

 

Metsästyslain tekninen uudistus

Metsästäjäliitto toivoo, että esitys metsästyslain osauudistukseksi ja siihen liittyvien lakien uudistamiseksi voitaisiin antaa jo syyskaudella. Esitys sisältää monia yksityiskohtia, joita on odotettu hyvin kauan.

Hirvilupamaksut

Hirvilupamaksuja kertyy runsaasti enemmän kuin niistä maksetaan vuosittain säädöksiin pohjautuvia hirvien aiheuttamia vahinkoja. Metsästäjäliiton mielestä ylijäämä tulee käyttää alentamalla tulevien kaatolupien hintaa.

Merimetso ja valkoposkihanhi

Merimetsot aiheuttavat lisääntyvässä määrin ympäristöhaittoja, jotka eivät ole vähäisiä. Kansanterveyttä ja yleistä järjestystä haittaavat tai vaarantavat lintukoloniat tulisi purkaa, erityisesti, kun laji ei ole uhanalainen.

Suomen merimetsokanta kestää mainiosti harvennuksen ja saalis voidaan hyödyntää ravintona. Vähentäminen voidaan hoitaa poikkeusluvin, kuten muissakin maissa.

 

Valkoposkihanhikannat runsastuvat edelleen Suomessa ja niitä tulee jatkossa voida vähentää poikkeusluvin, kuten naapurimaissamme Virossa ja Ruotsissa tehdään. Valkoposkihanhet aiheuttavat myös paikoitelleen merkittäviä hygieniaongelmia asutuskeskuksissa.

 

Järjestöjen julkisen rahoituksen kriteerit selvitettävä

 

Metsästäjäliitto on Suomen suurimpia yleishyödyllisiä yhdistyksiä, joka toimii pääosin jäsenmaksutulojensa turvin. Metsästäjäliitto ei saa toiminta-avustuksia julkisista varoista. Projektiavustusten osuus (nuorisotyö, koulutustoiminta) kokonaistuloista on alle 2 %.

Metsästäjäliitto korostaa suomalaisten metsästäjien tekemän vapaaehtoistyön merkitystä luonnon- ja ympäristönhoidolle.  Järjestöjen työn vaikuttavuus ja järjestöjen koko tulisi ottaa huomioon järjestöjä tuettaessa.

Metsästäjäliitto esittää, että hallitus asettaisi työryhmän selvittämään järjestöavustusten yhtenäistämistä.  Erityisesti Metsästäjäliitto toivoo, että liitto saatettaisiin tasavertaiseen asemaan muiden luontojärjestöjen kanssa.

 

Helsingissä 1.9.2015

 

Suomen Metsästäjäliitto – Finlands Jägarförbund r.y.