Suomen Metsästäjäliiton Pohjois-Karjalan piirin historiikki 1953-2003

Kirjoittanut: Juha Lukkanen

Suomen Metsästäjäliiton perustaminen

Suomalaisella metsästyskulttuurilla on jo vuosituhantiset perinteet. Metsästyksellä on ollut tärkeä sija suomalaisessa elämänmuodossa jo Suomen asuttamisesta lähtien.

Järjestäytyneen metsästyksen katsotaan alkaneen viime vuosisadan puolivälin jälkeen ensimmäisten metsästysseurojen perustamisella. Ensimmäiset metsästysseurat Finska Jagtförening ja Vasa Läns Jaktförening perustettiin vuonna 1865.

Suomen Yleinen Metsästäjäliitto- Finlands Allmänna Jägarförbund r.y.perustettiin 24.4.1921 Helsingissä. Yksitoista metsästysseuraa oli tuolloin kokoontunut Seurahuoneelle perustamaan yhdistystä. Kokouksen puheenjohtajana toimi eversti Viktor Brander ja sihteerinä eversti Carl Voss-Schrader.

Vuonna 1957 liiton nimi muutettiin Suomen Metsästäjäliitto- Finlands Jägarförbund r.y:ksi. Liiton hallintoeliminä toimivat tuolloin liittokokous, valtuuskunta, liittohallitus (9 jäsentä), työvaliokunta, kunniatuomioistuin ja muut liiton asettamat toimikunnat.

SML:n piirien perustaminen

1950 luvun alkuvuosina Metsästäjäliitossa noudatettiin edelliseltä vuosikymmeneltä periytyvää piirijakoa, joissa piireillä ei ollut omaa organisaatiota. Piirit olivat tuolloin riistapäälliköiden toimialueita, eikä niillä ollut omia hallintoelimiä. Piirejä kutsuttiin liiton piireiksi tai riistanhoitopiireiksi.

Vuonna 1953 alettiin muodostaa virallisesti liiton piirejä. Ensimmäisenä perustettiin Pohjois-Karjalan piiri. Piirin ensimmäinen riistapäällikkö oli kenraali Erkki Raappana. Piirit toimivat alkuaikoina rekisteröimättöminä. Vuonna 1957 piirit rekisteröitiin samalla kun piirijakoa tarkistettiin. Tuolloin piirin päätoimisena riistapäällikkönä toimi yliluutnantti Mikko Rantanen. Ensimmäiseksi piirien toiminta alkoi näkyä koulutus- ja valistustilaisuuksien muodossa. Myös ampumatoiminta oli piirien toiminnassa heti toiminnan alkaessa.

Pohjois-Karjalan piirin perustaminen

Hotelli Pielishovissa Joensuussa sai alkunsa Pohjois-Karjalan piiri 15.3.1953. Läsnä perustamiskokouksessa olivat kenr. maj. evp. E. Rappana, evl. A. Seitamo, kapt. evp. O Pitkänen, mh. L. D. Korhonen, piirim. T. Kinnunen, Rak. mest. K. Hyvärinen, joht. V. Rotko, toht. H. Moisio ja Lehesmaa, ylil. M. Rantanen ja korj. joht. S. Kuuttu.

Kokouksessa johti puhetta O. Pitkänen ja sihteerinä toimi M. Rantanen.

Kokouksessa päätettiin perustaa Suomen Yleisen Metsästäjäliiton Pohjois-Karjalan piiri, joka liittyy jäseneksi Suomen Yleiseen Metsästäjäliittoon.

Vuonna 1956 marraskuun 26 päivänä pidetyssä kokouksessa piirin nimeksi on hyväksytty Pohjois-Karjalan Metsästäjäin piiri, joka toimii Pohjois-Karjalassa. Mainittu päivämäärä on piirin virallinen perustamispäivä ja sen pohjalta piiri on rekisteröity vuonna 1957.

1950 luvusta on todettu, että se oli piirin historiassa alkurysäyksen vuosikymmen, jolloin piirin toiminta alkoi saada vakiintuneita toimintamuotoja.

Piirin tarkoitus

Piiri on perustettu tarkoituksella liittää yhteen sen alueella toimivat metsästystä ja riistanhoitoa harjoittavat sekä niihin kuuluvaa luonnonsuojelua harrastavat oikeuskelpoiset yhteisöt ja henkilöt.

Piirin tarkoitus on hoitaa Suomalaisten ja etenkin pohjois-karjalaisten metsästäjien asioita kaikilla metsästykseen liittyvillä sektoreilla. Tällaisia asioita ovat mm. metsästys, riista. koulutus, riistanhoito, ampumatoiminta, järjestötoiminta ja monet muut edunvalvonta asiat. Nykyisin Metsästäjäliiton ja sen piirien tarkoitus onkin toimia metsästäjien etujärjestönä.

Metsästysseurat

Metsästysseuroja oli perustettu hajanaisesti jo 1800 luvun loppupuolelta lähtien.

Vuonna 1954 kesäkuun kokouksessa piirin johtokunta päätti ryhtyä perustamaan metsästysseuroja. Mukana oltiin aluksi mm. Ilomantsissa, Polvijärvellä, Liperissä, Tuupovaarassa ja Kesälahdella seuroja perustamassa.

Joitakin metsästysseuroja oli perustettu jo aikaisemminkin, mutta vuodesta 1954 alkoi varsinainen seurojen perustamisbuumi. Tuosta ajankohdasta alkoi seurojen määrä lisääntyä erittäin tiiviiseen tahtiin. Piirihallituksen lähes jokaisessa kokouksessa 1950-60 luvulla on hyväksytty piirin jäseneksi lukuisia metsästysseuroja. Mm kokouksessa 11.4.1960 piirin jäseniksi hyväksyttiin Haukivaaran Riistaveikot, Kaatamon Erä, Korpivaaran metsästysseura, Kuohatin Eräveikot, Ristinpohjan metsästysseura, Särkivaaran metsästysseura, Törisevän Erä, Usin Erä-Ukot ja Leppälahden Erämiehet. Tällä hetkellä metsästysseuroja on maakunnassamme lähes 300. Piirin jäsenyyteen kuuluu yli 200 seuraa.

Vuonna 1962 perustettiin Metsästäjäin Keskusjärjestö. Metsästäjäliiton ja keskusjärjestön tehtävien ollessa epäselviä ja osittain päällekkäisiä katsoivat tuolloin monet metsästysseurat jäsenyytensä Metsästäjäliitossa tarpeettomaksi. Seurauksena oli erittäin mittava jäsenpako Metsästäjäliitosta. Liitosta erosi n. kolmannes jäsenistä. Jäsenpako ei koskettanut läheskään täydellä voimallaan Pohjois-Karjalaa. Kuitenkin jo 1960 luvun loppupuolella toimivaltaepäselvyyksien laannuttua jäsenmäärä alkoi nousta ja sitä nousua on jatkunut näihin päiviin asti. Metsästäjät ovet kokeneet Metsästäjäliiton piireineen erittäin tarpeelliseksi metsästäjäin asioiden hoitajana.

Vuonna 1966 piirillä on ollut liittokokouksessa 41 ääntä, mikä merkinnee piirin jäsenmäärässä 4100 jäsentä.

Vuonna 1985 jäsenmäärä oli kivunnut jo 212 jäsenseuraan ja 12.960 jäseneen. 13.000 jäsenen raja ylitettiin seuraavana vuonna. 14.000 jäsenen raja ylitettiin vuonna 1992 ja pienoisen laskun jälkeen uudelleen vuonna 2001. Tällä hetkellä jäsenmäärä on yli 200 jäsenseuraa ja n. 14.400 henkilöä.

Henkilöjäsenet

Ensimmäinen merkintä piirin henkilöjäsenyydestä löytyy vuodelta 1960. Tuolloin piirin henkilöjäseneksi hyväksyttiin mv. Martti Eskelinen Pielisjärveltä. Henkilöjäseniä piirissämme on parhaimmillaankin ollut vain muutamia kymmeniä.

Piirin hallinto

Vuosikokous

Ensimmäinen piirin vuosikokous pidettiin Joensuussa 24.4.1954. Tämän jälkeen kokoukset on pidetty säännöllisesti vuosittain.

Vuonna 1959 vuosikokoukseen osallistui 16 metsästysseuraa ja 37 henkilöä ja he edustivat 609 ääntä.

Piirihallitus

Ensimmäisen piirin hallituksen muodostivat kenr. E. Raappana Liperistä, piirim. T. Kinnunen Outokummusta, rak. mest. K. Hyvärinen Kiteeltä, maj. M. Virmakoski Tohmajärveltä, vänr. K. Muttonen Kontiolahdelta, korj. joht. B. Kuuttu Joensuusta, joht. E Palsa Nurmeksesta, evl. A. Seitamo Onttolasta, joht. V. Rotko Lieksasta, toht. H. Moisio Juuasta.

Ensimmäinen piirin johtokunnan kokous pidettiin piirin perustamispäivänä 15.3.1953. Tällöin puheenjohtajaksi valittiin E. Raappana ja sihteeriksi M. Rantanen.

Seuraava piirin johtokunnan (piirihallituksen vuodesta 1957) kokous on pidetty 27.10 1953 klo 19.00 alkaen hotelli Pielishovissa Joensuussa. Läsnä kokouksessa ovat olleet kenr. E. Raappana, piirim. T. Kinnunen, korj. joht. B. Kuuttu ja ylil. M. Rantanen sekä maist. Suomus ja toim. joht. Ahokas. Sihteerinä kokouksessa on toiminut M. Rantanen, joka on laatinut myös kokouksen pöytäkirjan. Pöytäkirja koostuu yhdestä pykälästä , missä on keskusteltu mallisäännöistä vuosikokoukselle tehtävänä esityksenä. Liiton säännöt tulisi muuttaa sellaisiksi, että piirin edustaja tulisi valita liiton edustajistoon jäsenmäärän mukaan. Ilmeisesti aloitteella on ollut kantavuutta, koskapa myös Pohjois-Karjalalla on ollut edustus liittohallituksessa ainakin viime vuosina.

Johtokunnan kolmannessa kokouksessa 24.4.1954 Piirin puheenjohtajaksi on valittu evl. A. Seitamo.

Sihteeriksi ja rahastonhoitajaksi kutsuttiin ylil. M. Rantanen. Työvaliokuntaan valittiin puheenjohtaja, sihteeri ja K. Muttonen.

Läsnä kokouksessa olivat evl. A Seitamo, toht. H. Moisio, piiriesim. T. Kinnunen ja tiemestari F. Heikka.

Kokouksessa tehtiin liitolle esitys Rautavaaran siirtämisestä Pohjois-Savon piiriin ja Heinäveden siirtämisestä PK:n piiriin. Piirirajat eivät tuolloin näytä olleen vielä vakiintuneita, sillä eihän silloin ollut vielä läänijakoakaan Kuopion ja PK:n lääniin.

Piirihallitukseen näyttää alkuaikoina kuuluneen 6 jäsentä. Sittemmin piirihallitus on toiminut 12 jäsenisenä. Vuonna 1962 piirihallitus on muuttunut 10 jäseniseksi.

Puheenjohtaja

Piirin ensimmäisenä puheenjohtajana toimi kenr. E. Raappana Liperistä . Ylil. A. Seitamo Onttolasta valittiin jo seuraavana vuonna puheenjohtajaksi. Ensimmäinen varapuheenjohtaja oli tohtori H. Moisio Juuasta. Heidät valittiin tehtäviinsä 24.4.1954.

24.4.1955 piirin varapuheenjohtajaksi valittiin maj. M. Virmakoski. 26.11.1956 F.J. Heikasta tuli varapuheenjohtaja.

F. J. Heikka valittiin 15.4.1962 piirin puheenjohtajaksi ja varapuheenjohtajaksi proviisori Veijo Mannelin. Vuonna 1963 varapuheenjohtajaksi tuli Lauri S. Qvist.

Heikka toimi puheenjohtajana aina vuoteen 1985, jolloin Pentti Johansson valittiin puheenjohtajaksi. Reijo Hiltunen toimi puheenjohtajana vuosina 1988-97, jonka jälkeen puheenjohtajana vuodesta 1998 alkaen ollut Juha Lukkanen.

Työvaliokunta

Piirin ensimmäisen työvaliokunnan muodostivat puheenjohtaja A. Seitamo, sihteeri M. Rantanen ja ltn. K. Muttonen. Varapuheenjohtaja ei siis aluksi kuulunut työvaliokuntaan.

Ensimmäinen työvaliokunta aloitti toimintansa 24.4.1954.

Vuonna 1955 työvaliokunnan muodostivat Seitamo, Heikka ja Rantanen.

Vuonna 1962 työvaliokunnan muodostivat Heikka, Mannelin, Vuorikari ja Rantanen.

Toimikunnat

27.6.1955 johtokunta päätti perustaa toimikuntia johtokunnan avuksi. Tällöin perustettiin valistus- ja koulutusjaosto, kilpailujaosto ja talousjaosto.

Valistus ja koulutusjaoston puheenjohtajaksi valittiin maj. M. Virmakoski ja jäseniksi tiemest. Fj Heikka, rak. mest. K. Hyvärinen ja maj. S. Hyttinen.

Kilpailujaoston puheenjohtajaksi valittiin ltn. K. Muttonen ja jäseniksi ylil. R. Salmi, nimism. J. Havola ja mv. Otto Gröhn. Talousjaoston muodostivat puheenjohtaja evl. A. Seitamo ja jäsenet tohtori H. Moisio, toht. H. Mäkinen, toht. G. Laherma, tal. neuvos K. Aaltonen, joht. E.J. Huttunen, joht. A. Määttä ja kauppias Matti Haaranen.

Valistus- ja koulutusjaoston tehtäviksi tulivat mm. uusien metsästysseurojen perustaminen, riistanhoitoalueiden perustaminen ja hoitaminen, riistakantojen toteaminen ja järkevä verotus ja riistan rauhoitussuunnitelmat sekä yhteistoiminta riistanhoitoyhdistysten kanssa kettujen, irtokissojen, kulkukoirien sekä haukkojen ja muiden tuhoeläinten kurissa pitämisessä. Myös riistanhoitopiirin koulutus ja seurojen toiminnan opastus kuuluivat toimikunnan tehtäviin.

Kilpailujaoston tehtävänä oli hirviratojen perustaminen ja kilpailujen järjestäminen.

Talousjaostolle kuului varojen hankkiminen.

Vuoden 1956 tapahtumissa näkyy myös piirissä toimineen mallialuetoimikunta, jonka puheenjohtajana on aluksi toiminut M. Lappalainen. Toimikunnan tehtäväkuva jää hieman epäselväksi.

Piirin toimielimenä on myös toiminut kunniatuomioistuin, jonka tehtävänä on ollut valvoa hyvien metsästystapojen noudattamista. Yhden jäsenistä on tullut olla lakimies.

Sihteeri/toiminnanjohtaja

Ensimmäisenä sihteerinä toimi M. Rantanen. Hän piti pöytäkirjaa mm. johtokunnan kokouksissa ja valmisteli piirin toimintaan liittyviä asioita. Sihteeri oli piirin ainoa palkattu henkilö. Tosin palkkio oli aivan muodollinen.

Piirin ensimmäinen toiminnanjohtaja valittiin v.1955 Piirin riistapäälliköksi sivutoimisena.

Vuonna 1963 sihteeri/rahastonhoitajaksi valittiin Viljo Kauppinen 100 mk:n vuosikorvausta vastaan. Vuonna 1964 palkkio nostettiin 600 markkaan.

11.4.1965 aloitti sihteerintehtävät Pentti Johansson Kaltimosta 50 markan kuukausipalkalla.

Vuonna 1969 piirin sihteeri toiminnanjohtajana aloitti Rauno Poutanen. Hänen siirryttyään hoitamaan riistapäällikön tehtäviä valittiin piirin sihteeriksi 1.8.1971 alkaen Ulla Poutanen.

Vuonna 1973 sihteeri/toiminnanjohtajaksi tuli Matti Lappalainen, joka kuitenkin erosi tehtävästään ensimmäisessä kokouksessa, koska piiri ei talousvaikeuksien vuoksi ollut maksanut hänelle sovittua palkkiota eikä järjestänyt toimitiloja. Seuraavaksi astui toimeen Matti Loponen. Tämän jälkeen sihteeri/toiminnanjohtajana ovat toimineet Reijo Hiltunen ja Arto Purmonen.

Rahastonhoito

Piirin sihteeri toimi piirin alkutaipaleella myös rahastonhoitajana. Rahastonhoito näyttää eriytyneen sihteerin tehtävistä vuonna 1960, jolloin rahastonhoitajaksi on valittu A. Hassinen.

1960 luvulta lähtien aina vuoteen 1971 piirin rahastonhoito oli Outokummun Säästöpankin harteilla.

Piirin talous näyttää alkuaikoina olleen SYM liiton myöntämien varojen varassa. 19.6.1954 johtokunnan kokouksen pöytäkirjaan on kirjattu ensimmäiset merkinnät piirin taloudesta.

Kokouksessa on keskusteltu liiton jakamien määrärahojen käytöstä ja päätetty, että 10.000 mk käytetään kansliatarvikkeisiin, posti- ja puhelinkuluihin. 56.000 mk varattiin matkakuluihin valistus ja valvontatyöhön, piirin laitteisiin ym. 5000 mk. Sihteerin ja rahastonhoitajan palkkioihin varattiin 12.000 mk ja johtokunnan jäsenten kokousmatkoihin 5000 mk. Varalle jäi vielä 12.000 mk. Talousarvion loppusumma oli 100.000 mk.

Piirille avattiin ensimmäinen pankkitili, postisiirtotili kesäkuussa 1955.

Ensimmäiset merkinnät piirin harjoittamasta tarvikkeiden myyntitoiminnasta ovat vuodelta 1962, jolloin myyntivarasto uskottiin rahastonhoitajan tehtäväksi. Jo seuraavana vuonna oltiin valmiita luovuttamaan myyntitoiminta liiton tehtäväksi ja sitä suorastaan tyrkytettiin liiton silloiselle toiminnanjohtajalle Lauri Karjalaiselle.

Seuraavina vuosina tarvikemyyntiä hoiti Urheilutarvike OY Outokummusta 15 %:n myyntipalkkiolla.

Nykyisin rahastoa hoitaa pitkäaikainen rahastonhoitajamme Anita Loponen ja tarvikemyynti on toiminnanjohtajan harteilla.

Kokouspaikat

Johtokunnan kokouspaikkana piirin ensimmäisinä toimintavuosina on yleensä ollut hotelli Pielishovi. Myöhemmin kokouksia on pidetty vaihtelevasti monissa eri paikoissa piirin alueella ja joskus sen ulkopuolellakin. Usein ainakin kesäkokoukset on pidetty metsästysmajoilla.

Ensimmäinen piirikokous on pidetty 24.4.1954 Joensuussa. Kokouspaikkana piirin alkuaikoina on ollut Pielishovi. Vuonna 1964 kokouspaikaksi näyttää vakiintuneen Karjalan Talo Joensuussa. Myöhemmin kokouspaikkoina ovat olleet mm. Hotelli Kimmel, Metsä- ja Puutalousopisto ja nykyisin vuodesta 1996 alkaen Hotelli Julie.

EDUSTUS LIITON TOIMIELIMISSÄ

Liittohallitus

Piiri sai ensimmäisen edustajan liittohallitukseen 1970 luvun alussa. Paikan valloitti Viljo Kauppinen. Tämän jälkeen liittohallituksessa ovat olleet Pentti Johansson, Reijo Hiltunen, Arto Purmonen ja Juha Lukkanen. Nykyisin piirillämme on myös liittohallituksen varapuheenjohtajuus.

Toimikunnat

Piiri on ollut edustettuna useissa liiton toimikunnissa ja työryhmissä usean henkilön voimin. Näistä voidaan mainita mm. Riistanhoito- ja koulutustoimikunta, Julkaisu- ja kulttuuritoimikunta, Kilpailutoimikunta, ATK-työryhmä ja NJS (Pohjoismainen Metsästäjäjärjestö).

YHTEISTYÖ

MKJ

Yhteistyö Pohjois-Karjalan riistanhoitopiirin kanssa on sujunut lähes poikkeuksetta erittäin hyvin. Näkyvänä merkkinä tästä ovat olleet yhteiset koulutustilaisuudet, yhdessä julkaisemamme Erä- viesti lehti, yhteistoiminta monilla messuilla ja monet muut yhteistoimintaprojektit.

Piirit

Piirillämme on ollut kiinteää yhteistoimintaa monien muiden Metsästäjäliittolaisten piirien kanssa. Erittäin tiiviiksi yhteistyö on kehittynyt etenkin 1990-2000 luvuilla Pohjois-Savon, Suur-Savon ja Keski-Suomen piirien kanssa. Myös Pohjanmaa on ollut monessa mukana. Yhteistoiminta näkyy etenkin näiden piirien yhteisinä säännöllisesti toimivina tapaamisina ja monesti yhteisen linjan etsimisenä metsästäjiä koskevissa asioissa. Pohjois-Savon kanssa kokoonnumme vuosittain myös yhteiseen hallitustapaamiseen.

Eduskunta

Viime vuosina piirin yhteistoiminta on laajentunut merkittävällä tavalla Eduskuntaan ja kansanedustajiin päin. Olemme tehneet useita vierailuja maa- ja metsätalousministerin luo ja Eduskuntaan. Kansanedustajia on ollut vierainamme lukuisia kertoja eri puolilla Pohjois-Karjalaa. Kaikissa näissä tilaisuuksissa on yhdessä pyritty viemään metsästyksen ja metsästäjien asiaa eteenpäin.

Muut yhteistyötahot

Vuonna 1962 piiri on lähtenyt mukaan Pohjoismaiseen yhteistyöhön lähettämällä edustajaksi Pohjoismaiseen metsästäjäkongressiin Norjaan riistapäällikkö Rantasen.

Vuonna 1998 piiri liittyi jäseneksi Pokaliin (Pohjois-Karjalan liikunta).

Piirillä on ollut yhteistoimintaa runsaasti myös tiedotusvälineiden kanssa. Olemme olleet paikallisradiossa hirvijahdin merkeissä useampaan otteeseen.

Yhteistoiminta maakuntalehtien ja monien paikallislehtien kanssa on ollut monipuolista ja runsasta. Tästä yhteistyöstä ehkä näkyvimpänä merkkinä on sanomalehti Karjalaisen riistanhoitokilpailu vuosittaisena tapahtumana.

Projektit/tapahtumat

Piirin järjestämistä tapahtumista löytyy ensimmäinen merkintä Liperissä 16-18.8.1957 järjestetystä riistanäyttelystä. Pääsymaksut näyttelyyn ovat olleet aikuisilta 50 mk ja lapsilta 20 mk.

Vuosien mittaan piiri on ollut mukana ja järjestämässä monenlaisia tapahtumia. Maanomistajia on lähestytty erilaisilla kampanjoilla mm. päivä maanomistajille ja piikkilankakampanja. Lintukantaa on ylläpidetty mm. pönttösorviprojekteilla, joissa on tehty eri puolilla maakuntaa tuhansia linnunpönttöjä sekä erilaisilla pienpetoprojekteilla ja –pyyntikilpailuilla. Nuorisoa on muistettu monilla Piirin ja Itä-Suomen nuorisoleireillä jo 1960 luvulta alkaen. Keskustelutilaisuuksilla olemme pyrkineet jakamaan tietoa ja saamaan erilaiset luonnossa liikkuja tahot lähestymään toisiaan luonnon ja sen eläinmaailman osalta mm. pari vuotta sitten toteutetun Suurpetoillan merkeissä. Monilla messuilla ja kilpailutapahtumissa olemme olleet esittelemässä asiaamme myös suurelle yleisölle.

Piirihallitus on ollut mukana aktiivisena järjestämässä erityyppisiä matkoja liiton jäsenkunnalle. Varsinainen matkailu alkoi jo piirin alkuvuosina, sillä ensimmäinen retki tehtiin Laukkalammelle 3.7.1954. Vuonna 1957 piiri on tehnyt ensimmäisen matkansa Ruotsiin. Sittemmin on tehty monia messumatkoja ja tutustumismatkoja eri maiden metsästystä sivuaviin kohteisiin. Matkailu alkoi tutustumismatkojen osalta varsinaisesti v.1991 Ruotsiin tehdyllä Östermalman riistatarhaan tutustumisella. Tämän jälkeen matkustaminen on ollut vuosittaista. Viimeksi matka on tehty tänä vuonna alkukesästä Ahvenanmaalle.

Aloitteet

Aloitteellisuutta ja idearikkautta piirissämme on näinä kuluneina 50 vuotena riittänyt. Jo ensimmäisestä johtokunnan kokouksesta 27.10 1953 lähti liittoon aloite liitohallituksen kokoonpanoon liittyen.

Joitakin aloitteita mainitakseni mm. 1988 piiri teki liitolle aloitteen hirvenjuoksun ottamisesta liiton kilpailuohjelmaan. Sekä suurpedot että pienpedot ovat olleet monien aloitteiden aiheena. Myös metsästysmaiden ja metsästyskortin hinnat ovat kirvoittaneet aloitteentekoon. Monet aloitteet ovat jatkaneet matkaa eteenpäin seuraavissa portaissa. Jotkut aloitteet ovat aiheuttaneet jopa muutoksia lainsäädännössä. Tällainen oli mm. aloite petovahinkojen aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta.

Eräviesti

Ensimmäinen lähtölaukaus Eräviestille annettiin vuonna 1966, jolloin piirin työvaliokunnan tehtäväksi annettiin selvittää ja valmistella esityskuntoon metsästäjä-, kennel-, riistanhoito- ja ampumatoimintaa koskevan julkaisun aikaansaamiseksi.

Eräviestiä toimitettiin yhteistyössä riistanhoitopiirin, kennelpiirin kanssa. Alkuaikoina olivat myös ampujat mukana. 1990 luvulla Eräviestin toimitus kuitenkin lopetettiin pääasiassa taloudellisten vaikeuksien vuoksi. Piiri toimitti tuolloin Eräviestiä omana julkaisunaan ja myös Jahti lehden liitteenä. Vuodesta 1999 alkaen Eräviesti on ilmestynyt yhteistoiminnassa riistanhoitopiirin kanssa Metsästäjä lehden liitteenä.

Ampumatoiminta

Vuonna 1955 on alettu järjestää piirin seurojen puitteissa riistapolkukilpailuja sekä hirviammunta ja savikiekkokilpailuja.

Piirin hirvi, haulikko ja eräpolkuammunnat ovat alkaneet rullata vuodesta 1958 lähtien. Palkintoja on jaettu 1/5 osalle osanottajamäärästä. Osanottomaksua on peritty 100 mk.

Piirin metsästysammuntojen mestaruuskilpailut on siirretty vuonna 1963 PK:n riistanhoitopiirin järjestettäväksi.

Vuonna 1966 pidettiin piirissä ensimmäiset varsinaiset ammuntojen SM-kilpailut Onttolassa.

Tämän jälkeen SM kesäkisoja on pidetty mm. Ilomantsissa 1979 ja Lieksassa vv. 1992 ja 2002. SM-hirvenhiihdossa on kilpailtu Ilomantsissa vv. 1994 ja 2003 ja hirvenjuoksussa Outokummussa 1991 ja Ilomantsissa v.1999.

Kilpailuissa piirin osanottajat ovat pärjänneet erittäin hyvin ja lukuisia mestaruuksia ja muita mitalisijoja on ollut kotiin tuomisina runsain määrin.

Suomen mestaruustaisteluiden ohessa piirissä on järjestetty lukemattomia muita kilpailuja, joiden läpiviemiseksi on tarvittu erittäin paljon vapaaehtoista ja uhrautuvaa järjestelytoimintaa. Tästä puolesta ovat vastanneet piirimme metsästysseurat jäsenkuntineen.

Riista

Jo yhdistyksen alkuvuosina on järjestetty riistanhoitoon liittyviä kilpailuja, joissa on palkittu parhaiten menestyneitä seuroja ja metsästäjiä. 1950 luvulla oli mm. tuhoeläinten harventamiskilpailuja ja riistanhoitoyhdistysten jäsenyyskilpailuja.

1969 hirvikanta oli niin alhainen, ettei sinä vuonna metsästetty hirveä ollenkaan koko piirin alueella. Vielä seuraavanakin vuonna hirvien verotus oli erittäin lievää. Pöytäkirjasta 7.12.1972 löytyy maininta, missä piirihallitus toivoo hirvenvasan metsästysajan saamista yhtäläiseksi aikuisen hirven kanssa.

Ensimmäisen riistanhoitokurssin vastaperustettu piiri järjesti elokuussa 1954.

Samana vuonna tehtiin myös ensimmäinen riistan verotussuunnitelma piirin puitteissa. Tätä ennen toimivat seurat olivat laatineet kukin omat suunnitelmansa.

v. 1954 heinäkuun kokouksessa on käsitelty riistatilannetta eri puolilla maakuntaa. Kiteellä kaikki riista on lisääntynyt. Kontiolahdella muut lisääntyneet, paitsi sorsat vähentyneet. Kuusjärvellä pysyneet ennallaan, paitsi hirvi lisääntynyt. Enossa kettu ja sorsa vähentyneet, jänis ja hirvi lisääntyneet, muut ennallaan. Tarkempia tilastotietoja ei vielä ollut esillä.

Ensimmäisen riistapäällikkö nimettiin piirille vuonna 1955. Vuonna 1964 alettiin järjestää piiriin uusia alueneuvojia.

Salametsästys on kautta aikojen ollut murheenkryyni koko metsästysharrastukselle. Jo vuonna 1992 asiaan pyrittiin puuttumaan kovalla kädellä. Vasta viime vuosien salametsästyksen kaupallistuminen ja sen muuttuminen todella röyhkeäksi ilmiöksi uhkailuineen ja vahingontekoineen on saanut myös viranomaiset tarttumaan asiaan ankaralla kädellä.

Koulutus

Maininnat piirin ensimmäisestä koulutustapahtumasta ovat vuodelta 1956, jolloin Juuassa on päätetty toimeenpanna kettujen pyyntikurssit.

Myös riistanvalvojakurssit, seuratoimintakurssit ja riistahoitajakurssit olivat alkuvuosien koulutusohjelmissa.

Vuoden 1957-58 toimintasuunnitelmassa on suunniteltu joukko-osastojen varusmiehille annettavan riistanhoito-opetusta. Ilmeisesti piiri on hoitanut opetuksen myös tälle taholle.

Vuonna 1967 piirille on hankittu kaitafilmikamera. Samalla on perustettu toimikunta järjestämään kaitafilmikilpailua. Tarkoitus oli saada kokous ym. käyttökelpoista materiaalia tulevaa toimintaa varten. Palkinnot ensimmäisestä kilpailusta on jaettu vuoden 1970 vuosikokouksessa.

Viime vuosina koulutustoiminta on ollut laajaa. On koulutettu seuratoiminnassa, riistanhoidossa, loukun teossa, tuomaritoiminnassa ja monessa muussa toiminnassa.

Jäsenmaksu

Ensimmäiset merkinnät piirin jäsenmaksusta näkyvät johtokunnan pöytäkirjasta 21.10.1955. Silloin on pohdittu mahdollisuudesta periä jäsenmaksu piirin toimesta mutta jätetty jäsenmaksun periminen edelleen toteutettavaksi liiton kautta.

Vuonna 1958 on esitetty vuosikokoukselle esitettävän jäsenmaksun suuruudeksi 100 mk ja siitä menisi puolet liitolle toisen puolen jäädessä piirille. Henkilöjäsenmaksuksi on päätetty 300 mk. 1960 alkupuolella näyttää piirin jäsenmaksuksi vakiintuneen 100 mk. Vuodeksi 1965 jäsenmaksuksi on vahvistettu 1 mk/ henkilö. Vasta vuonna 1969 jäsenmaksu korotettiin 1,50 markkaan.

Tämän jälkeen jäsenmaksu on hilautunut pikkuhiljaa ylöspäin ollen vuonna 1990 21 mk. Rinnalle oli tullut myös henkilöjäsenmaksu 200 mk ja vuonna 1993 henkilöjäsenmaksu nuorille 50 mk. Tällä hetkellähän jäsenmaksut ovat 6 /40/10 €.

Metsästys

Vuonna 1955 aloitettiin valistaa seuroja myös rauhoitusalueiden tärkeydestä metsästysmailla.

Myös autoista tapahtuvaan metsästykseen on alettu puuttua tarmokkaasti ja riistavalvontaa on tehostettu.

Piirin tehtäväksi tulleen hirvimerkin suorituksesta (tarkoittanee hirviammunnan suoritusta) on päätetty johtokunnan 19.6.1954 pidetyssä kokouksessa. Silloin päätettiin, että merkkisuorituksen valmistaa piirin puheenjohtaja ja sihteeri ensin kutsukilpailussa Onttolassa ja sen jälkeen johtokunnan valtuuttamina valvonnassa seuroissa.

Vuonna 1955 oli jo useissa kunnissa valtuutettuja hirviammunnan taitomerkin vastaanottajia. Samana vuonna jaettiin seuroille myös hirviratojen piirustukset perustamismalliksi.

Metsästysaseissa käytettävä kiikari ei ole aina ollut niin itsestäänselvyys, kuin se nykyisin on . Vuonna 1962 piirihallituksessa on pohdiskeltu ankarasti kiikarikiväärin käyttöä. Lopulta on päädytty siihen, että riistanhoitoyhdistys tai jotkut suurmaanomistajat voivat asettaa rajoituksia kiikarikiväärin käytölle, mutta laki ei suoranaisesti estä sen käyttöä.

Vielä vuonna 1963 karhun pesältä ampumisen kieltäminen on piirihallituksessa todettu pedon liialliselta suojelulta.

Vuonna 1965 eräät puutavarayhtiöt ovat päättäneet tehdä vuokrasopimukset ainoastaan SML PK:n piirin jäsenyhdistysten kanssa. Tällä toimenpiteellä yhtiöt ovat halunneet ohjata metsästysmaita järjestäytyneelle metsästäjäkunnalle.

Tulevaisuus

Piirimme tulevaisuus on jäsenkuntamme käsissä. Tällä hetkellä piirin toiminta kaikilla toiminnan sektoreilla on erinomaista. Piirissämme on riittänyt ja uskon että riittää tulevaisuudessakin intoa ottaa vastaan haasteita ja antautua joskus mahdottomiltakin tuntuviin suorituksiin.

Piirimme jäsenkunta on nyt ennätyksellisen suuri, sillä n. ¾ Pohjois-Karjalan metsästäjäkunnasta tuntee piirimme toiminnan omakseen Metsästäjäliittolaisena jäseniensä etuja ajavana piirinä.

Tulevaisuudessa tarvitsemmekin hyvää yhteistyötä metsästäjien asioiden hoitamisessa tässä muuttuvassa ja kansainvälistyvässä maailmassa.